Kirjanpito Tanskassa (Perusaiheet, 12 aihealuetta)

Tässä on käännös suomeksi:

Kirjanpito Tanskassa koskee kaikkia liiketoimintamuotoja, aina yksityisistä elinkeinonharjoittajista tanskalaisiin osakeyhtiöihin. Kirjanpidon monimutkaisuus, asiakirjavaatimukset, määräajat, verot ja lainsäädäntöön liittyvät säännökset voivat vaihdella merkittävästi eri liiketoimintojen välillä. Jos suunnittelet oman yrityksen perustamista Tanskassa, on suositeltavaa tutkia kirjanpito vaihtoehtojasi etukäteen. Voit hoitaa yrityksesi kirjanpidon itse tai voit valita ulkoistaa nämä vastuut sertifioiduille kirjanpitäjille, jotka hoitavat liiketoimintasi asiat asiantuntevasti. He varmistavat, että noudatat tanskalaisia kirjanpitosäännöksiä, seuraavat tanskalaisia tilikarttoja, hallitsevat raportointia ja tiedottavat sinua oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi.

Mikä on kirjanpidon rooli Tanskassa?

Kirjanpito Tanskassa liittyy mihin tahansa yrittäjään, joka harjoittaa liiketoimintaa kuningaskunnassa, ja se kattaa erilaisia asioita, joiden laiminlyönti voi johtaa merkittäviin seuraamuksiin. Tanskalaiseen kirjanpitoon liittyviä keskeisiä alueita ovat:

1. tanskalaisen kirjanpidon lainsäädäntö;

2. raportointivaatimusten luokittelu;

3. yksityisten elinkeinonharjoittajien kirjanpitokäytännöt Tanskassa;

4. yritysten kirjanpito Tanskassa;

5. tanskalainen tiliopas;

6. tarkastusprosessit tanskalaisissa yrityksissä;

7. määräajat, asiakirjat, kustannukset ja hinnat, jotka koskevat eri liiketoimintatyyppejä;

8. oman liiketoiminnan perustaminen Tanskassa;

9. verotus, vakuutukset ja etuudet;

10. liiketoimintarekisteröinti ja tarvittavat luvat;

11. taloudelliset tilit ja SKAT:iin liittyvät säädöt;

12. tanskalaisiin kirjanpitosääntöihin liittyvät säännöt;

13. tanskalaisiin työnantajiin liittyvät velvollisuudet;

14. Nemkonto, Tastselv, Eläke, CPR, A-kasse ja terveyskortit Tanskassa.

Tanskalainen kirjanpito on monimutkaista ja tiukasti säänneltyä, mikä vaatii tarkkaa huomiota yksityiskohtiin. Näiden olennaisten komponenttien laiminlyönti voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin, rahallisiin sakoihin ja häiritä liiketoimintasi tehokasta toimintaa Tanskassa. On välttämätöntä ymmärtää tanskalaisen kirjanpidon monimutkaisuus varmistaaksesi sääntöjen noudattamisen ja saavuttaaksesi menestystä liiketoimintatoiminnassasi maassa.

Tanskalaisen Kirjanpidon Säännökset

Tanska, joka tunnetaan hyväntekeväisyydessään skandinaavisista arvoista, on varustettu laajoilla sosiaaliturvamekanismeilla, joustavalla työmarkkinalla ja korkealla verotuksella. Yrittäjien, jotka aikovat perustaa yrityksiä Tanskassa, tulisi perehtyä maassa voimassa oleviin talous- ja kirjanpitosääntöihin.

Tanskalaista kirjanpitoa koskeva keskeinen lainsäädäntö sisältää:

1. **Kirjanpitolaki 1998** - Tämä laki määrittelee kirjanpidon järjestämisen, kirjanpitotietojen ylläpidon ja taloudellisen dokumentaation. Tanskalainen kirjanpito perustuu kirjanpidon tilikarttaan, joka kuvastaa tuloslaskelman rakennetta (johon sisältyy myyntitulot ja kuusi kustannusluokkaa) ja taseen rakennetta (joka yksityiskohtaisesti käsittelee varat, oman pääoman ja velat).

2. **Finanssiraportointilaki 2001 (muutettu 2015)** - Tämä lainsäädäntö määrittelee vaatimukset taloudellisten lausuntojen laatimiselle. Se erottaa kaksi tyyppiä tuloslaskelmista—vertailu- ja laskentatuloslaskelmat—ja huomauttaa, että tanskalaiset tuloslaskelmamallit eivät salli nettotulojen vähentämistä. Tanskassa yritykset luokitellaan seuraavasti:

- Luokka A: Yksityisesti omistettu yritys, jota ei velvoiteta pitämään taloudellisia lausuntoja ja joka käyttää pääasiassa verokirjanpitoa.

- Luokka B: Julkiset yhtiöt, yksityiset osakeyhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, joissa on enintään 50 työntekijää ja joiden kokonaisvarat eivät ylitä 36 miljoonaa Tanskan kruunua.

- Luokka C: Julkiset yhtiöt, yksityiset osakeyhtiöt ja yhtiöt, joissa on yli 50 työntekijää ja joiden kokonaisvarat ovat vähintään 36 miljoonaa Tanskan kruunua.

- Luokka D: Kaikki julkiset osakeyhtiöt, joilla on kaikkein monimutkaisimmat kirjanpitovaatimukset, mukaan lukien taseiden, johdon raporttien, taloudellisten virtojen, tuloslaskelmien ja oman pääoman muutosten lausuntojen laatiminen.

3. **Tanskalainen finanssiasiakirjojen laki 2002 (muutettu 2014)** - Tämä laki on linjassa EU:n säädösten kanssa ja velvoittaa Tanskassa listattuja yrityksiä soveltamaan EU:n hyväksymiä IFRS (Kansainväliset taloudelliset raportointistandardit) konsolidoiduissa ja erillisissä taloudellisissa lausunnoissaan, vaikka vuodesta 2009 lähtien IFRS ei ole pakollinen listattujen yritysten yksittäisille taloudellisille lausunnoille. Liiketoimintaa harjoittavat yksityiset yritykset voivat halutessaan valita IFRS:n.

4. **Tanskalainen rahoitusasiakirjojen laki** sallii listaamattomien yritysten valita IFRS:n tai tanskalaiset kirjanpitostandardit, joita kehittää Tanskan kirjanpitostandardikomitea (DASC), joka on osa FSR - danske revisorer. Sekä tanskalaisilla standardeilla että IFRS:llä pyritään lisäämään läpinäkyvyyttä ja vastaamaan sidosryhmien tiedontarpeisiin, tunnustaen, että niiden välillä on eroja.

Euroopan unionin säädökset ja direktiivit luovat perustan kaikille taloudellisen raportoinnin velvoitteille tanskalaisille yrityksille, jotka sitten sisällytetään tanskalaisiin lakeihin, kuten EU:n kirjanpitodirektiivin 2015 siirtäminen tanskalaiseksi Rahoitusraportointilaiksi osoittaa.

Tanskan taloudellisen raportoinnin, tarkastusten ja kirjanpitostandardien valvonta kuuluu kahdelle hallituksen elimelle, jotka on nimittänyt Tanskan parlamentti:

1. DFSA (Tanskan rahoitusvalvontaviranomainen).

2. DBA (Tanskan liiketoimintaviranomainen), aiemmin tunnettu Tanskan kauppa- ja yritysviranomaisena, jolla on valvontatehtäviä listaamattomien yritysten taloudellisessa raportoinnissa. Vuodesta 2007 lähtien tanskalaisen kirjanpitostandardin asettamisen valtuutus on siirretty DASC:lle, joka, vaikka sillä ei ole muodollista laillista valtuutusta, antaa korkeatasoisia suuntaviivoja pienille, keskikokoisille ja suurille yrityksille (Luokat B ja C).

Tanskassa tilintarkastusala on voimakkaasti säännelty. **Tanskalainen laki hyväksytyistä tilintarkastajista ja tilintarkastustoimistoista** (konsolidointilaki nro 1287, 20. marraskuuta 2018) määrittelee, että teollisuus-, liiketoiminta- ja rahoitusasioiden ministeriö valvoo julkisen tilintarkastuksen täytäntöönpanoa jatkuvan parlamentaarisen valvonnan alaisena. Laki nro 617, 12. kesäkuuta 2013, selkeyttää valtion sertifioidun tilintarkastajan (SPA) arvon. SPA:iden aloituskoulutus (IPD) on DFSA:n, DBA:n ja tanskalaisen yliopistojen yhteinen vastuu. Hakijoiden on oltava maisterintutkinnon suorittaneita, suoritettava kolme vuotta valmistavaa koulutusta ja läpäistävä lopullinen pätevyyskoe, jota helpottavat FSR ja DBA. Vuodesta 2006 lähtien FSR - danske revisorer -yhdistyksen jäsenten on täytynyt suorittaa 120 tuntia työharjoittelua kolmen vuoden kuluessa, ja tulosten loppuunsaattamisesta on tiukka valtion tarkastus.

Nykyinen tilintarkastuslaki antaa DBA:lle valtuudet, jotka sisältävät laadunvarmistustarkastukset, tilintarkastusvalvontayhteistyön, tilintarkastajien rekisteröinti- ja lupamenettelyn, sekä sääntöjen laatimisen raportoinnista, etiikasta, tilintarkastuksesta ja koulutuksesta. FSR on vastuussa jäsentensä valvonnasta, eettisten standardien noudattamisen täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä sääntelyelinten kanssa ammatillisen kehityksen vaatimuksista tilintarkastajille. Lisäksi DFSA valvoo rahoitussektoria ja voi asettaa uusia koulutusstandardeja tilintarkastajille. **Tämän asetuksen mukaan nro 1406, 11. joulukuuta 2013**, julkisiin rahoituslaitoksiin kohdistuvissa lakisääteisissä tarkastuksissa tilintarkastajien on suoritettava vähintään 180 tuntia ammatillista harjoittelua, mukaan lukien 60 tuntia erikoiskoulutusta kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta. Tanskassa liiketoimintaoperaatioihin liittyvissä oikeudellisissa asioissa on suositeltavaa kääntyä luotettavan lakimiehen puoleen.

Verotus Tanskassa

**Veroluokat**

Tanskan verojärjestelmä koostuu sekä suorista että epäsuorista veroista, joihin kuuluu useita yleisiä veroformeja näissä luokissa.

**Suorat verot**

- Kiinteistövero (maaverot)

- Kiinteistön arvovero julkisen kiinteistöarvion perusteella

- ATP-maksut

- Työmarkkinamaksut

- Kirkollisvero

- Kunnallisvero

- Valtionvero

- A-vero (verot, jotka pidätetään tuloista lähteellä)

- B-vero (verot, joita ei pidätetä tuloista)

**Kiinteistövero (maavero)**

Asunnon omistajat – olipa heillä talo, asunto tai maata – ovat velvollisia maksamaan kiinteistöveroa kunnalleen kiinteistön todellisen markkina-arvon perusteella. Tämä vero arvioidaan ja kerätään yksittäisissä kunnissa, mikä johtaa erilaisten kiinteistöveroprosenttien esiintymiseen eri puolilla maata.

Tanskassa asukkaiden on myös maksettava kiinteistön arvovero, joka määräytyy heidän kiinteistöjensä julkisen arvion mukaan, ja jonka Tanskan verohallinto arvioi uudelleen joka toinen vuosi. Tämä velvoite ulottuu paitsi kotimaisiin kiinteistöihin myös kaikkiin ulkomaisiin kiinteistöihin, joita asukkaille kuuluu, kun taas ulkomaalaiset maksavat kiinteistön arvoveroa tanskalaisista kiinteistöistään.

Työntekijät Tanskassa osallistuvat tanskalaisen työmarkkinan lisäeläkerahaston, ATP:n, maksamiseen, ja nämä maksut vähennetään heidän palkastaan ennen tuloveron laskemista. Tyypillisesti työntekijät maksavat kolmanneksen, kun taas työnantaja maksaa loput kaksi kolmannesta.

Kaikki työllistetyt henkilöt maksavat myös pakollisia työmarkkinamaksuja, joita kutsutaan AM-maksuiksi, ja jotka vähennetään suoraan heidän palkastaan. Nämä varat tukevat erilaisia valtionaloitteita, jotka liittyvät työmarkkinoihin, kattaen menoja, kuten työttömyyskorvauksia ja koulutusohjelmia. On tärkeää huomata, että nämä maksut toimivat todellisuudessa verona, joka vähennetään bruttopalkasta tai itsenäisestä elinkeinosta.

Noin 74 % tanskalaisista kuuluu Tanskan kansalliseen evankelis-luterilaiseen kirkkoon (Folkekirken), ja jäsenet maksavat kirkollisveroa, joka vaihtelee kunnittain ja rahoittaa kirkon ylläpitokustannuksia ja toimintaa. Henkilöt, jotka kuuluvat erilaisiin uskonnollisiin järjestöihin, voivat myös olla oikeutettuja verovähennyksiin maksuistaan.

Kunnallisverot edellyttävät kansalaisilta prosenttiosuuden maksamista tulostaan paikalliselle kunnalleen. Jokainen kunta asettaa omat veroprosenttinsa, mikä johtaa eroihin alueittain. Tämän seurauksena henkilön maksama kokonaisvero riippuu heidän kunnansa erityisestä prosentista.

Valtionvero, joka on osa kokonaisansiotuloveroa, menee kansalliselle hallitukselle ja sillä on yhtenäiset prosentit sijainnista riippumatta. Se noudattaa progressiivista rakennetta tulojen tasoilla, ja se on jaettu:

1. **Alimmainen veroprosentti:** Sovelletaan matalampiin tulotasoihin, ja veroprosentti nousee tulojen kasvaessa.

2. **Ylin veroprosentti:** Sovelletaan korkeampiin tulotasoihin, yleensä korkeammalla prosentilla kuin alimpien verojen.

A-vero on suoran veron muoto, jossa osa tuloista pidätetään työnantajien tai eläkejärjestelmän toimesta koko vuoden ajan. Tämä pidätys kattaa myös kiinteistön arvoveron julkisista arvioista ja toimitetaan Tanskan verohallinnolle (Skattestyrelsen) ennakkoverona. Vuoden lopussa tapahtuu tasapainotus varmistaakseen, että maksettu määrä vastaa vuotuista verovelkaa.

Toisaalta B-veroa ei pidätetä suoraan tuloista, ja se koskee henkilöitä, jotka saavat korkotuloja ja liiketoimintatuottoja. Toisin kuin A-vero, B-vero vaatii henkilöitä hallitsemaan ja maksamaan verot erikseen näistä tuloista.

**Epäsuorat verot**

- Tullimaksut

- Kulutusverot

- Vihreät verot

- ALV

Epäsuorat verot ovat maksuja, jotka syntyvät tavaroiden ja palveluiden ostamisesta. Aina kun ostat jotain tai käytät resursseja, kontribuoit epäsuoriin veroihin hallitukselle, ja ne sisältyvät kokonaishintaan. Myyjät ovat vastuussa näiden verojen, mukaan lukien ALV, tullimaksujen ja kulutusverojen, maksamisesta hallitukselle.

Tullimaksut maksetaan, kun tavaroita tuodaan Tanskaan EU:n ulkopuolisista maista, ja ne riippuvat tuontitavaroiden arvosta. Tietyt säännöt koskevat tavaroita, kuten väkeviä alkoholijuomia ja tupakkaa, joissa verot voivat perustua ostetun määrän mukaan. Tanskaan saapuvien henkilöiden on ilmoitettava ostoistaan ja maksettava mahdolliset tullimaksut määritellyissä tarkastuspisteissä, kuten lentokentillä.

Kulutusverot määrätään tiettyjen tavaroiden tuonnista, valmistuksesta ja myynnistä. Kun kuluttajat ostavat näitä tuotteita myymälöistä, kulutusvero on yleensä jo sisällytetty hintaan, joten he eivät ole suoraan vastuussa tämän veron maksamisesta. Yleisiä tuotteita, joista peritään kulutusveroa, ovat esimerkiksi alkoholijuomat, paristot ja tietyt elintarvikkeet.

Vihreät verot kannustavat yksilöitä vähentämään resurssien kulutusta. Nämä verot kasvavat korkeammilla kulutustasoilla ja koskevat resursseja, kuten polttoainetta, sähköä ja jätettä, tarkoituksena nostaa niiden kustannuksia kannustamaan säästöön. Ympäristöystävällisemmät ajoneuvot voivat joutua maksamaan alhaisempia vihreitä veroja.

Arvonlisävero (ALV) sisältyy useimpien tavaroiden ja palveluiden hintaan Tanskassa, ja se vaikuttaa esimerkiksi korjaus- ja kampaamokäynteihin. Tämä kulutusvero maksetaan kuluttajilta, kun he ostavat tavaroita tai palveluita.

**Henkilökohtaisen tuloveron luokat**

Tanskassa verotus voi vaihdella asuinpaikan mukaan, ja siihen voidaan luokitella täydellinen verovelvollisuus, rajoitettu verovelvollisuus ja erityiset expatriate- tai työvoiman palkkaussäännöt.

1. **Täydellinen verovelvollisuus:** Asukkaita verotetaan maailmanlaajuisista tuloista, ellei niitä kateta kaksinkertaisen verotuksen sopimuksella (DTT). Vuodesta 2023 alkaen tämä voi nousta jopa 52,07 %:iin (tai 55,90 %, mukaan lukien AM-vero). Eri vähennykset voivat laskea tehokasta veroprosenttia.

2. **Rajoitettu verovelvollisuus:** Tämän statuksen omaavilta henkilöiltä verotaan vain Tanskasta saatuja tuloja, mukaan lukien tietyt palkat, yksilölliset tulotyypit, kuten eläkkeet, ja tulo Tanskalaisista kiinteistöistä tai liiketoiminnasta. Vuonna 2023 rajoitetun verovelvollisuuden korot voivat myös nousta 52,07 % (tai 55,90 %, AM-veron kanssa).

On tärkeää varmistaa ajankohtaiset verosäännökset ja hakea neuvoja tarkkaa ja ajan tasalla olevaa tietoa varten.

**Henkilökohtaisen tuloveron veroluokat**

Eri tuloluokat vaikuttavat veroihin normaalijärjestelmässä:

1. Henkilökohtaiset tulot (esim. palkka, etuudet, eläkkeet)

2. Pääomatulot (esim. korko, pääomatulot)

3. Verotettavat tulot (henkilökohtaisten ja pääomatulojen yhteismäärä vähennysten jälkeen)

4. Osinkotulot (osinkot ja voitot osakkeista)

5. Kiinteistön arvot (kiinteistöt Tanskassa tai ulkomailla)

Näiden luokkien veroprosentit vaihtelevat, mukaan lukien:

- **Valtionverot:**

- Alin vero: 12,09 %

- Ylin vero: 15,00 %

- **Paikalliset verot:**

- Keskimääräinen kunnallisvero: 25,018 %

- Työmarkkinaverot: 8,00 %

- **Osinkoverot:**

- DKK 0 - 58,900: 27.00 %

- Yli DKK 58,900: 42.00 %

Veroprosentit ja paikalliset verot voivat muuttua vuosittain, ja enimmäistehokas marginaaliveroprosentti on 52,07 % vuonna 2023. Tietyt verot, kuten työmarkkinaverot ja kirkollisvero, eivät kuitenkaan ole tämän rajan alaisia.

Netto pääomatuloista voidaan verottaa jopa 42 % vuonna 2023, ja negatiivisille netto pääomatuloille voidaan myöntää vähennyksiä.

**Yhteisöverotus**

Yrityksille Tanskassa verotetaan kaikkia tuloja, ja vähennykset ovat sallittuja vain toimintaan suoraan liittyville menoille.

Tanskan verolain mukaan toimitaan alueellista periaatetta, joka koskee pysyviä toimipaikkoja (PEs) ja ulkomaista kiinteistönomistusta, mikä tarkoittaa, että tanskalaiselta yritykseltä ei veroteta maailmanlaajuisia tuloja, vaan vain Tanskasta saatuja tuloja. Yhteisövero (CIT) on asetettu 22 %:iin.

**Hiilivetyverot**

Normaali 22 %:n yhteisövero ei koske tanskalaisia ylävirran öljy- ja kaasutoimintoja, jotka aiheuttavat kaksi erityistä veroa:

1. Erityinen yläraja yhteisövero 25 %. Tämä vero muistuttaa normaalia yhteisöveroa (CIT), mutta sen korkeus on 25 %. Huomattavaa on, että tämä tulo on eristetty, mikä tarkoittaa, että muiden tulolähteiden verotappioita ei voida käyttää Tanskan öljy- ja kaasutoiminnasta saatujen voittojen hyvittämiseen.

**Hiilivetyvero 52 %:lla:**

Erityinen vero, jota kutsutaan 'hiilivetyveroksi', määrätään 52 %:n verokannalla öljy- ja kaasun tutkimus- ja tuotantovoitoista Tanskan mannerjalustan alueella. 25 %:n erityinen yläraja yhteisöverosta voidaan vähentää hiilivetyveron laskemisessa, mikä johtaa tehokkaaseen verokantaan 64 %.

**Poistot:**

- Vuotuinen veropoisto alustoille, kaivoille ja alustojen väliselle asennukselle voi olla jopa 15 % laskevalla tasolla.

- Putkistot ja muu infrastruktuuri voivat saada jopa 7 %:n poistosuhteen.

**Tutkimuskustannukset:**

- Tutkimuskustannuksia voidaan vähentää menona tai kapitalisoida verotuksessa.

- Jos ne kapitalisoidaan, nämä kustannukset poistetaan 20 %:n vuosittain viiden vuoden ajan öljytuotannon ensimmäisestä vuodesta alkaen.

**Uplift erityiselle hiilivetyverolle (52%):**

- Tietyt varat erityisen hiilivetyveron piirissä ovat oikeutettuja 5 % uplift-aikaansaannokseen kuuden vuoden aikana, yhteensä 30 %.

- Oikeutettuja varoja ovat kapitalisoidut tutkimuskustannukset, jotka on syntynyt ennen kaupallisen kannattavuuden julkistamista ja kiinteät varat, kuten alustat ja putkistot. Uplift koskee vain, jos yritys omistaa varat, ei vuokratuille.

- Uplift ei päde luvun 2 (25 %) alaisiin varoihin.

On tärkeää tunnistaa, että verolait voivat muuttua ja tietyt tilanteet voivat vaikuttaa verotukseen. Siksi on suositeltavaa konsultoida veroprofessionaalien kanssa saadaksesi ajankohtaisinta ja henkilökohtaista ohjausta.

**Tilapäinen verokannustinjärjestelmä:**

Öljy- ja kaasuyhtiöille on otettu käyttöön vapaaehtoinen ja tilapäinen kannustinjärjestelmä luvun 3B alaisena, joka tarjoaa seuraavat edut hiilivetyveron alaisille tuotantoa verotettaville varoille:

1. **Kohonnut poisto:**

- Tuotanto-omaisuuden poistoprosentti nostetaan 20 %:iin.

2. **Uplift:**

- 6.5 % uplift kuuden vuoden aikana, yhteensä 39 % uplift.

- Sekä poisto että uplift voidaan vaatia maksun yhteydessä.

3. **Aikajänne:**

- Luku 3B koskee vuonna 2017 ja sen jälkeen hyväksyttyjä investointeja.

- Investoinnit on hyväksyttävä Tanskan energiaministeriön toimesta ja saatettava päätökseen 31. joulukuuta 2026 mennessä.

- Yritysten on valittava 3B-järjestelmään liittyminen, kun he tekevät ensimmäisen vuoden verotilityksen alla.

4. **Lisäveroaktivointi:**

- Jos vuosittainen öljyn keskihinta nousee 75 ja 85 dollarin välille tietyistä 2022 alkaen, yläveroa, joka on 5 % - 10 %, sovelletaan ylävirran öljy- ja kaasutuloihin (luku 2).

- Tämä ylimääräinen vero on enintään 20,1 % investointimenojen osalta, jotka syntyivät investointitilassa.

- Ylimääräinen vero on vähennettävissä hiilivetyveron alla.

- Mahdolliset takaisinmaksuvelvoitteet vanhentuvat vuonna 2037.

On tärkeää ymmärtää, että erityiset ehdot säätelevät verojärjestelmien soveltamista ja että muuttuvat öljyn hinnat voivat johtaa lisäverojen käyttöönottoon. Yritysten, jotka miettivät liittymistä tähän järjestelmään, tulisi huolellisesti arvioida kelpoisuutensa ja hakea neuvoja veroprofessionaalilta noudattaakseen sääntöjä ja optimoidakseen verotuksensa.

**Öljy- ja kaasutoimintojen verokanta:**

Öljyyn ja kaasuun liittyvät toiminnot verotetaan 22 %:n verokannalla. Tällaisille toiminnoille annetaan tiukempi verojärjestelmä verrattuna muihin ei-öljy/kaasu-toimintoihin. Verotus koskee kaikkia öljy- ja kaasutoimintoja, kuten porausta ja seismisiä tutkimuksia, ilman että on olemassa pysyvää toimipaikkaa (PE). Soveltuvat kaksinkertaisen verotuksen sopimukset (DTT) voivat vaikuttaa näiden toimintojen verovelvoitteisiin.

**Tonni verojärjestelmä:**

Tanskan tonniverojärjestelmää muutettiin joulukuussa 2015 laajentamaan sen soveltamisala. Tanskan parlamentti hyväksyi nämä muutokset, ja Euroopan komissio vahvisti ne lokakuussa 2018, ja ne tulevat voimaan takautuvasti vuoden 2017 verovuodesta alkaen.

EU-lain noudattamiseksi Tanskan parlamentti hyväksyi tonniverojärjestelmän 20. joulukuuta 2019. Tämä säätö vaikuttaa tuloihin, jotka alkavat 1. tammikuuta 2020 ja sen jälkeen.

Tonniverosysteemi on voimassa kymmenen vuotta, 1. tammikuuta 2017 - 31. joulukuuta 2026, jonka jälkeen sen jatkaminen vaatii jälleen hyväksyntää Euroopan komissiolta.

**Tonniverosysteemin hyödyntäminen:**

Tonniverosysteemi luo ainutlaatuisen verorakenteen meriliiketoiminnalle.Verotuksessa käytettävä laivastoveromalli (Tonnage Tax Scheme) perustuu laivannettonavigoinnin (NT) määräykseen eikä todellisiin tuloihin, kuten tarkemmin mainitaan Tonnage Tax Act -laissa.

Malli koskee:

1. Tanskalaisia laivafirmoja, jotka on järjestetty osakeyhtiöinä (A/S tai ApS).

2. Ulkomaisia laivayhtiöitä, joita hallinnoidaan Tanskasta.

3. EU: n laivafirmoja, joilla on pysyvä toimipaikka Tanskassa.

Päätös mallin hyväksymisestä on tehtävä ensimmäisenä kelpoisena tulovuonna ja se on sitova kymmeneksi vuodeksi.

Yleisesti ottaen Tanskassa olevat samanlaiset laivayhtiöt ovat yhdessä päättävä Tonnage Tax Scheme -mallista, vaikka poikkeuksia voidaan soveltaa niille yrityksille, jotka eivät jaa hallintoa tai toiminnallisia rakenteita.

Malli on rajoitettu tiettyihin liiketoimintatoimintoihin. Yrityksen on toimittava vähintään yhdellä aluksella, jonka vähimmäisbruttovetoisuus on 20 GT kaupallista kuljetusta varten tai vuokrattava tällaisia aluksia aikakausivuokraussopimusten avulla samaan tarkoitukseen. Omistamis- tai vuokrausolosuhteiden, mukaan lukien 'bareboat' ja aikavuokrasopimukset, ohjelman erityispiirteet on täytettävä.

1. tammikuuta 2020 alkaen, kaikki bruttovetoisuudesta saatavat tulot, jotka on vuokrattu bareboat-pohjalta ja ylittävät 50 % kokonaisbruttovetoisuudesta, verotetaan Tanskan yleisten verosääntöjen mukaan. Liittyvien tulojen on oltava alle 50 % kokonaisliikevaihdosta, jotta se kelpaa Tonnage Tax Scheme -malliin.

Aluksille, jotka on vuokrattu aikavuokrasopimuksilla ilman osto/ostosvaihtoehtoa, on rajoituksia. Tämä vaatii strategista ja kaupallista hallintoa Tanskasta. Laivanhallintoyritykset, jotka tarjoavat miehistöhallintoa ja teknistä hallintoa, voivat myös käyttää Tonnage Tax Scheme -ohjelmaa, jos ne täyttävät tietyt kriteerit, mukaan lukien Kansainvälisen turvallisuuden hallintaohjeen noudattaminen.

**Verotettavat tulot:**

Tonnage Tax Scheme -mallin alaisella yrityksellä verotettavat tulot lasketaan jokaiselle alukselle kiinteän määrän perusteella tanskalaisissa kruunuissa per 100 NT päivässä:

- 0 – 1 000 NT: 10,93 DKK

- 1 001 - 10 000 NT: 7,85 DKK

- 10 001 - 25 000 NT: 4,69 DKK

- Yli 25 000 NT: 3,09 DKK

Tonnage Tax Scheme:stä saatuja tuloja verotetaan standardin yhteisöverokannan 22 % mukaan. Tästä ohjelmasta saataville tuloille ei sallita menojenkäyttöä.

Tuloille, jotka eivät kelpaa Tonnage Tax Scheme -mallille, sovelletaan Tanskan yleisiä verosääntöjä, jolloin asiaankuuluvia menojenkäyttöjä voidaan vähentää. Tämän seurauksena muiden tulolähteiden tappiot voivat kompensoida Tonnage Tax Scheme -mallin mukaisesti lasketut tulot.

Lisäksi liitetään tappiot veroyhteensovittamisesta liittyvistä yhtiöistä ja tietyistä rahoituskuluista Tonnage Tax Scheme -mallin alaisena, vaikka se on pakottava ja rajoitettu, jos niitä ei liity rahoitusinstrumentteihin, joiden tarkoituksena on turvata laivaliiketoiminta.

**Poistot:**

Laivastoveromallin valinneet yritykset eivät voi vaatia poistoja verotuksessa. Niille yrityksille, jotka olivat jo toiminnassa heidän liittyessään ohjelmaan, on erityisiä sääntöjä poistoille, sekä niille, jotka haluavat sisällyttää uusia varoja, joita ei ole aiemmin katettu.

**Alusten myynnistä saatu voitto:**

Voitot alusten myynnistä, joita ei ole käytetty Tonnage Tax Scheme -mallissa ennen 1. tammikuuta 2007, ovat verovapaita, samoin kuin voitot laitosoikeuksista, jotka on tarkoitettu myyntiin 1. tammikuuta 2007 jälkeen. Toisaalta voitot aluksista, jotka ovat olleet ohjelmassa ennen, ovat verotettavia. Verotettavat voitot määritellään vähentämällä myyntihinta hankintakohtaisista parannuksista, ja tappiot aluksista, jotka on ostettu ja myyty samana vuonna voiton kanssa, voivat kompensoida tuota voittoa. Vuodesta 2020 lähtien aluksista saadut voitot noudattavat myös uutta 50 %:n rajoitusta oheistuloille tiiviisti liittyvistä liiketoimintatoiminnoista, joita arvioidaan liikevaihdon mukaan.

**Uusien toimintojen sisällyttäminen:**

Tonnage Tax Scheme -mallia on laajennettu sisältämään useita uusia toimintoja, kuten:

1. **Valvonta-, toimitus- ja rakennusalukset:**

- Tulot kaapelin asentamisesta ja toimituspalveluista on nyt sisällytetty, mukaan lukien tarvikkeiden ja polttoaineen kuljetus.

2. **Jäähallintalaivat:**

- Muutos kattaa jään käsittelyn merellä, mukaan lukien saattopalvelut jäisillä vesillä ja porausyksiköiden suojaaminen.

3. **Offshore-asennusalukset:**

- Toiminnot offshore-asennusten rakentamisessa, korjaamisessa ja purkamisessa, kuten tuulivoimapuistot ja öljylouhokset, katetaan, mikäli ne suoritetaan Tanskan merialueen ulkopuolella. Myös vedenalaisputkien ja -kaapeleiden asentaminen, tarkastus ja korjaus kelpaavat.

4. **Majoitus- ja tukialukset (ASV):**

- Tulot työvoiman majoittamisesta tai työpajapalveluista, jotka liittyvät offshore-toimintaan, sisältyvät.

Tonnage Tax Scheme -mallin pätevyyden ylläpitämiseksi laivafirmojen on annettava vuosittain johtohenkilöiden ilmoitus, jossa vahvistetaan, että ne noudattavat mallin vaatimuksia.

Kirjanpito yksityisyrityksille (ENKELTMANDSVIRKSOMHED)

Tanskalaisen yksityisyrityksen taloudenhallinta on suoraviivaista, sillä nämä yritykset kuuluvat Tanskan taloudellista raportointia koskevan lain A-luokkaan. Kirjanpito keskittyy ensisijaisesti verovelvoitteiden täyttämiseen, joka toimitetaan Tanskan veroviranomaiselle (SKAT, www.skat.dk), ja kattavat raportit, kuten tuloslaskelmat, taseet, lisätiedot, kirjanpitoperiaatteet ja johdon toimintojen yhteenveto, ovat vapaaehtoisia.

Tällaisille tanskalaisille yrityksille kirjanpitoon sisältyy myös Forretningsplanin laatiminen, joka on yksityiskohtainen suunnitelma, joka hahmottaa yrittäjän visioon ja strategian toiminnan harjoittamiseksi Tanskassa sekä odotettavat toiminnot, vastuut ja taloudelliset näkymät.

Yksityisyrityksen on rekisteröidyttävä Tanskan Erhvervsstyrelsen -viranomaiselle verkkosivuston www.virk.dk kautta, ja yrittäjien tulisi käyttää henkilökohtaista rekisterinumeroa, CPR, tätä oikeudellista rakennetta varten. Yksityisyrityksen kirjanpitoprosessi on suhteellisen yksinkertainen, sillä yritykseltä ei vaadita osakepääomaa ja alkuinvestointikustannusten arvioidaan olevan noin 10 000 DKK (noin 5 000 PLN). Verot maksetaan yhdellä ilmoituksella, mikä tarkoittaa, että tuloa verotetaan vain kerran. Yrityksen omistajilla on mahdollisuus valtuuttaa muita toimimaan heidän puolestaan, ja jos heidän vuosiliikevaihtonsa ei ylitä 50 000 DKK, heidän ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Niille, jotka tarvitsevat arvonlisäverorekisteröinnin, Tanskassa toimivan fiskaalisen arvonlisäveredustajan käyttäminen voi helpottaa suuresti arvonlisäveriin liittyviä velvoitteita.

Yksityisyritysten omistajat, jotka täyttävät verovelvoitteensa, ovat oikeutettuja samoihin eläke- ja terveysetuihin kuin tanskalaiset työntekijät. Vuosi-ilmoitukset (mukaan lukien tulovero ja ALV) on toimitettava neljännesvuosittain tai puolivuosittain tanskalaisen veroviranomaisen verkkosivuston (SKAT) kautta LetLøn-järjestelmän avulla. Ennakko tuloveron maksupäivät ovat 20. maaliskuuta ja 20. marraskuuta.

Kirjanpito tanskalaisten yritysten B-, C- ja D-kategorioissa

Tanskalaisten yritysten kirjanpito B-, C- ja D-kategorioissa, joihin kuuluvat:

1. Yhteisyritys (Interessentskab – I/S);

2. Osakeyhtiö (Anpartsselskab – ApS);

3. Kommandiittiyhtiö (Kommanditselskab – K/S);

4. Julkinen osakeyhtiö (Aktieselskab – A/S).

on merkittävästi monimutkaisempaa. Näiden yritysten on noudatettava Tanskan tilinpäätöslakia, joka vaatii heitä laatimaan raportteja, jotka sisältävät johdon toiminnan yleiskatsauksen, tulo- ja menoerittelyn, kassavirtalaskelman, oman pääoman muutoksia koskevan lausunnon, taseen ja liitetiedot. Liiketoiminnan luonteesta riippuen nämä raportit voivat olla melko monimutkaisia, joten on viisasta ulkoistaa tämä vastuu pätevälle tilitoimistolle, joka varmistaa kattavan hallinnan asiakkaidensa taloudellisissa asioissa.

Kaikkien Tanskassa toimivien yritysten, joiden arvopapereita kaupataan säännellyillä markkinoilla, on sovellettava kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), kuten Euroopan unioni on hyväksynyt, konsernitilinpäätöksissään.

Lisätietoja tanskalaisten yritysten kirjanpidosta:

- Yhteisöveroprosentti (CIT) on 22 % Tanskassa toimiville yrityksille. Jos kuitenkin yrityksen vuotuinen liikevaihto ylittää 20 000 Tanskan kruunua (DKK), se alistuu 25 %:n arvonlisäverolle (ALV);

- Tanskan yritysvirasto valvoo kaikkia muutoksia yritys- ja kirjanpitolaeissa;

- Tanskan kirjanpitostandardikomitea (DASC), jonka on perustanut FSR, laatii vapaaehtoisia teknisiä standardeja ja ohjeita tilinpäätösten laatimiseen (Regnskabsvejledninger) yrityksille, jotka eivät ole julkisesti noteerattuja. Vuodesta 2004 lähtien DASC:n ensisijainen tekninen tehtävä on ollut analysoida ja kommentoida esitysluonnoksia, keskusteluasiakirjoja ja luonnoskommentteja EFRAG-lta ja IASB:n hallitukselta sekä tarjota teknisiä näkemyksiä meneillään olevista kirjanpitokysymyksistä ja toteuttaa tiedotustoimia;

- Kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS) käsittävät kansainvälisen tilinpäötä hallintoelimen (IASB) laatimia sääntöjä, tulkintoja ja keh frameworks;

- IFRS:iä kuvataan periaatteisiin perustuvaksi sääntelyjoukoksi, koska se ylittää laajoja periaatteita yhdessä erityisten vaatimusten kanssa;

- Ohjeet sallivat yrityksille hallita toimintaansa tehokkaasti 'noudattaminen tai selitykset' -periaatteen alla, mikä tarkoittaa, että noudattamatta jättäminen ei välttämättä ole ristiriidassa suositusten tarkoituksen kanssa, vaan voi johtua yrityksen päätöksestä valita vaihtoehtoinen strategia.

Raportointivelvollisuuksien luokittelu

Tanskalaisten yritysten kirjanpito keskittyy ensisijaisesti tilinpäätösten laatimiseen, jotka noudattavat Taloudellista raportointia koskevaa lakia. Tämä laki luokittelee kaikki tanskalaiset liiketoiminnat neljään luokkaan (A, B, C ja D) useiden kriteerien perusteella, kuten:

- lainopillinen rakenne,

- yrityksen koko,

- työntekijöiden määrä,

- kokonaisvarat,

- vuotuinen nettotulos.

Luokka A kattaa kaikki yksityiset tanskalaiset yritykset, olivatpa ne pieniä tai suuria, joissa on enintään 10 kokoaikaista työntekijää, kokonaisvarat enintään 7 miljoonaa Tanskan kruunua, ja vuotuinen nettomyynnin ei tulisi ylittää 14 miljoonaa Tanskan kruunua. Tämän luokan yritysten ei ole laillisesti pakko laatia tilinpäätöksiä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty, paitsi verotukseen liittyvät asiakirjat.

Luokka B kattaa sekä yksityiset että julkiset osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt, liiketaloudelliset säätiöt ja muut yritykset, joilla on:

- enintään 10 kokoaikaista työntekijää, kokonaisvarat enintään 2,7 miljoonaa Tanskan kruunua ja enintään 5,4 miljoonaa Tanskan kruunua nettomyynnissä tai

- enintään 50 kokoaikaista työntekijää, kokonaisvarat enintään 44 miljoonaa Tanskan kruunua ja nettomyynti ei ylitä 89 miljoonaa Tanskan kruunua.

Näiden yritysten taloudellisten raporttien tulisi sisältää:

- katsaus johtamisen toimiin,

- vuosittainen tase,

- voitto ja tappio -tilanne,

- omarahoitusosuuden muutosten ilmoitus,

- muita paljastuksia.

Luokan B yritykset voivat soveltaa DASC:n vuonna 2013 julkaisemaa ylisuunnitteludirektiiviä tai IFRS-ohjeita, joiden osalta tietyt mittaus-, paljastus- ja tunnistamisohjeet ovat valinnaisia, mutta ne ovat pakollisia luokan C yrityksille.

Luokka C koostuu keskikokoisista ja suurista yrityksistä, mukaan lukien yksityiset ja julkiset osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt, liiketaloudelliset säätiöt ja muut yksiköt, joilla on:

- enintään 250 kokoaikaista työntekijää, kokonaisvarat enintään 156 miljoonaa Tanskan kruunua, ja nettomyynnin ei tulisi ylittää 313 miljoonaa Tanskan kruunua tai

- yli 250 kokoaikaista työntekijää, kokonaisvarat ylittäen 156 miljoonaa Tanskan kruunua ja nettomyynti ylittäen 313 miljoonaa Tanskan kruunua.

Luokka D sisältää valtion omistamat osakeyhtiöt, joiden on laadittava konsernitilinpäätöksiä IFRS-sääntöjen mukaisesti (tämä vaatimus päättyy 4 tai 6 vuodessa 1. toukokuuta), sekä pörssiyhtiöt, joiden on valmistettava erilliset tilinpäätökset.

Tällaisten yritysten taloudellisten raporttien tulisi sisältää:

- yhteenveto johdon toimista,

- vuosittainen tase,

- voitto ja tappio -tilanne,

- kassavirtaennuste,

- omarahoitusosuuden muutosten ilmoitus,

- muita paljastuksia.

Tanskalainen tililuettelo

Tanskassa tililuettelo on erityinen järjestely taloudellisista tileistä, joita yritykset käyttävät pitääkseen selkeitä taloudellisia kirjanpitoja. Tämä järjestelmällinen suunnitelma hahmottaa yksittäisten tilejen järjestyksen kirjanpidossa kattavan luettelon avulla. Tanskalainen tililuettelo sisältää luokittelun, joka vastaa tuloslaskelmaa ja taseen rakennetta.

Alla on keskeiset tiliryhmät tanskalaisessa tililuettelossa, jotka liittyvät tuloslaskelmaan:

1. Tiliryhmä: netto myyntitulo tavaroista; tilinumero: 1100; tilin nimi: tavaramyynti.

2. Tiliryhmä: tuotantokulut; tilinumero: 2100; tilin nimi: myyntikulut.

3. Tiliryhmä: muut ulkoiset kustannukset:

- tilinumero: 3100; tilin nimi: mainoskustannukset,

- tilinumero: 3200; tilin nimi: kiinteistön ylläpitokustannukset,

- tilinumero: 3300; tilin nimi: käteishävikit,

- tilinumero: 3400; tilin nimi: tuontikustannukset,

- tilinumero: 3900; tilin nimi: erilaiset kustannukset.

4. Tiliryhmä: työnantajakustannukset:

- tilinumero: 4100; tilin nimi: palkat,

- tilinumero: 4200; tilin nimi: eläkemaksut.

5. Tiliryhmä: poisto:

- tilinumero: 5100; tilin nimi: kuljetuspoisto,

- tilinumero: 5200; tilin nimi: laitepoisto.

6. Tiliryhmä: korkotuotot; tilinumero: 6100; tilin nimi: korkotulo.

7. Tiliryhmä: korkokustannukset; tilinumero: 7100; tilin nimi: korkokulut.

8. Tiliryhmä: poikkeukselliset erät:

- tilinumero: 8100; tilin nimi: poikkeukselliset voitot,

- tilinumero: 8200; tilin nimi: poikkeukselliset tappiot.

9. Tiliryhmä: verot; tilinumero: 9000; tilin nimi: yritysverot.

Tilikasaluettelo, joka liittyy taseeseen:

1. Tiliryhmä: aineettomat hyödykkeet:

- tilinumero: 112; tilin nimi: aineelliset hyödykkeet,

- tilinumero: 11120; tilin nimi: ajoneuvot,

- tilinumero: 11121; tilin nimi: ajoneuvojen poistot,

- tilinumero: 11130; tilin nimi: huonekalut,

- tilinumero: 11131; tilin nimi: huonekalupoistot.

2. Tiliryhmä: vaihto-omaisuus:

- tilinumero: 121; tilin nimi: varasto,

- tilinumero: 12110; tilin nimi: koostumus,

- tilinumero: 122; tilin nimi: saamiset,

- tilinumero: 12210; tilin nimi: saamiset vastaanottajilta,

- tilinumero: 12220; tilin nimi: erät,

- tilinumero: 123; tilin nimi: käteinen,

- tilinumero: 12310; tilin nimi: kassakassa,

- tilinumero: 12320; tilin nimi: pankkitili,

- tilinumero: 1230; tilin nimi: säästötili.

3. Tiliryhmä: oma pääoma:

- tilinumero: 121; tilin nimi: osakepääoma,

- tilinumero: 134; tilin nimi: vararahasto,

- tilinumero: 135; tilin nimi: tilikauden voitto tai tappio.

4. Tiliryhmä: velat:

- tilinumero: 141; tilin nimi: pitkäaikaiset velat,

- tilinumero: 14110; tilin nimi: asuntolainat,

- tilinumero: 142; tilin nimi: lyhytaikaiset velat,

- tilinumero: 14210; tilin nimi: kiertovelka,

- tilinumero: 14220; tilin nimi: saatavat,

- tilinumero: 14230; tilin nimi: eläketuki,

- tilinumero: 14240; tilin nimi: työmarkkinamaksut,

- tilinumero: 14250; tilin nimi: verovelat,

- tilinumero: 14250; tilin nimi: verotilitys,

- tilinumero: 14290; tilin nimi: muut velat.

Vähennykset:

- tilinumero: 21000; tilin nimi: voitto- ja tappiotili,

- tilinumero: 22000; tilin nimi: tase.

## Tanskalaisten yritysten tarkastus

Tanskan kirjanpitolaki sisältää tietoja tanskalaisiin yrityksiin liittyvien taloudellisten raporttien tarkastuksesta. Tanskassa tarkastukset suorittavat rekisteröidyt julkiset tilintarkastajat, joiden on oltava riippumattomia ja ulkoisia.

Erottuina on useita tarkastustyyppejä:

1. **Taloudellinen tarkastus**: Tämä on perusteellinen tarkastus taloudellisista raporteista, jonka suorittaa sertifioitu tilintarkastaja ja joka tähtää yrityksen omistajan tarjoamien taloudellisten ja varatietojen tarkkuuden varmistamiseen sekä Tanskan tai kansainvälisten kirjanpitostandardien noudattamisen varmistamiseen.

2. **Vaateetarkastus**: Tämä tyyppi arvioi, ovatko yrityksen taloudelliset järjestelmät ja toiminnot lainmukaisia.

3. **Johtamisarviointi**: Tämä arvioi taloudellisen johtamisen tehokkuutta ja kustannustehokkuutta tanskalaisissa yrityksissä.

4. **Laadunvarmistus (QA)**: Tämä viittaa tanskalaisiin laadunvalvontajärjestelmiin, jotka koskevat taloudellisia raportteja.

Luokan A ja B yrityksille Tanskassa tarkastukset ovat valinnaisia, riippuen niiden vuotuisista liikevaihtorajoista. Nämä yritykset voivat valita haluamansa tarkastustyypin ja tehdä yhteistyötä tarkastajien kanssa määrittääkseen, mikä todentamispalvelu (kuten kirjanpitoapu, taloudellisen raportin tarkastus tai yleinen tarkastus) on heille edullisin.

Lisätietoa tanskalaisista yrityksistä tarkastuuksissa sisältää:

- Sisäisten tarkastusten tulisi olla integroituja näiden yritysten kirjanpitojärjestelmien suunnitteluun ja muutoksiin.

- Hyvät tarkastuskäytännöt on määritelty Tarkastusviranomaislain yhteydessä, joka määrää, että sisäisen tarkastuksen toiminnan tulee toimia riippumattomana yksikön johdosta ja että sillä on pääsy tarvittaviin tietoihin.

- Tanskan valtiovarainministeriöllä on valta määrittää, mitkä alueet yrityksessä ovat tarkempien tutkimusten kohteena.

- Tanskan Rahoitusvalvontaviranomainen (RSB) noudattaa kansainvälisiä tarkastusstandardeja (ISA).

- Vuonna 2011 kolme tanskalaisorganisaatiota – FSR (Tanskan lakisääteiset tilintarkastajat), FRR (Tanskan sertifioitujen tilinpitäjien instituutti) ja REVIFORA (nuorten tilinpäätöksentekijöiden yhdistys) – yhdistyivät muodostaakseen FSR:n, ammatillisen organisaation, joka keskittyy tarkastukkiin, taloudellisiin tarkastuksiin, kirjanpitoon ja verotukseen tanskalaisille yrityksille.

- Tanskalaisia tilintarkastajia kutsutaan valtion hyväksymiksi julkisiksi tilintarkastajiksi (SPA), ja heidän tarkastustoimistonsa arvioidaan kuuden vuoden välein Tarkastuksen valvontaviranomaisen (DSAA) toimesta, joka on perustettu DBA:n toimesta.

### Yhteenveto tarkastussäännöistä:

- Kesäkuussa 2016 laki hyväksytyistä tilintarkastajista ja tarkastusyrityksistä toteutti EU:n tarkastusuudistuksen, joka perustuu vuoden 2014 sääntöihin ja direktiiveihin. Tämä lain viimeisin versio, tunnettu Yhdistetyssä laissa nro 1287, annettiin 20. marraskuuta 2018.

- Tanskan tarkastuslain (Nro 468, 17. kesäkuuta 2008) 16. pykälä ja määräys Nro 968 (2016) laadunvarmistustarkastuksista vaativat tarkastusten noudattavan "laajasti tunnustettuja tarkastusprosessia." Kuitenkin Tanskan liiketoimintaviranomainen (DBA) ei ole tarkasti määritellyt tätä termiä. Käytännössä FSR:n julkaisemaa tarkastusstandardia käytetään laajasti.

- Vuodesta 2010 alkaen tanskalaiset tarkastusstandardit ovat noudattaneet kansainvälisiä tarkastusstandardeja (ISA), jotka alkuperäisesti määritteli IAASB ja myöhemmin FSR käänsi. FSR väittää, että nämä käännetyt standardit ovat voimassa Tanskassa samoina päivinä kuin ne, joita IAASB on asettanut.

Tiedostot Tanskan Liiketoiminnassa

Erhvervsstyrelsenin verkkosivusto, joka tunnetaan myös Tanskan liiketoimiviranomaisena (www.erhvervsstyrelsen.dk), tarjoaa kattavaa tietoa yritysten rekisteröinnistä, kirjanpidosta ja hallinnoinnista Tanskassa.

Voit löytää asiaankuuluvat tiedot tanskalaisista yrityksistä osoitteesta https://www.virk.dk. Tältä verkkosivustolta saat seuraavat tiedot:

 • CVR, eli yrityksen rekisterinumero;

 • yrityksen nimi;

 • yrityksen osoite;

 • yrityksen perustamis- ja purkuaikataulut;

 • liiketoiminnan tyyppi;

 • tietoa omistajista, yhteistyökumppaneista ja johdosta;

 • työntekijöiden lukumäärä;

 • yhteystiedot;

 • lainatiedot;

 • tietoa kirjanpidosta, taseista, taloudellisista raporteista sekä henkilö- ja yritystiedoista (tanskalaisille osakeyhtiöille ja julkisesti noteeratuille yrityksille);

 • toimialaluokitukset;

 • konserniyhtiöt;

 • kirjanpitosäännökset;

 • tarvittavat asiakirjat yrityksen perustamiseksi.

Jos yritykselläsi ei ole tanskalaisosoitetta etkä halua ylläpitää fyysistä toimistoa Tanskassa, voit harkita virtuaalitoimistopalvelujen hankkimista.

Joihinkin tärkeisiin tanskalaisiin asiakirjoihin kuuluvat:

1. Oplysningsskema (aikaisemmin tunnettu nimellä selvangivelse), Tanskan veroviranomaisen (SKAT) tarjoama veroilmoituslomake, joka lähetetään rekisteröintiosoitteeseen ja verovelvollisen sähköiseen postilaatikkoon. Tämä lomake on erityisen tärkeä itsenäisille ammatinharjoittajille ja se on palautettava seuraavan verovuoden syyskuun 1. päivään mennessä. Verotoimisto laatii tämän palautuksen perusteella årsopgørelsen.

2. Årsopgørelsen, asiakirja, joka lähetetään 15. maaliskuuta SKAT:ilta ja joka sisältää ennakkoverotuksen (osoittaen mahdolliset palautukset tai lisämaksut). Jos asiakirjassa on virheitä tai verovelvollinen oikeutetaan lisäalennuksiin, korjauksia voidaan tehdä sähköisesti TastSelv-palvelun kautta, ja asiakirja on palautettava täytettynä vuosiselvityksenä 1. toukokuuta mennessä. Yrittäjille tämä asiakirja laaditaan myöhemmin käytetyn oplysningsskeman perusteella. Loppuasetuksissa lasketut verot on maksettava 1. heinäkuuta mennessä. Jos vero ylittää 21 798 Tanskan kruunua, se jaetaan kolmeen maksuerään, jotka erääntyvät elokuussa, syyskuussa ja lokakuussa.

3. Oplysningsseddel, asiakirja, joka yhteenvetää työntekijän ansiot, ja jota jokaisen tanskalaisen työnantajan on annettava työntekijöille työsuhteen päättyessä.

Tanskalaisilla työnantajilla on velvollisuus säilyttää työntekijöiden asiakirjat viiden vuoden ajan työsuhteen päättymisestä.

Menot Tanskalaisessa Liiketoiminnassa

Tanskalaisten yritysten kirjanpito kattaa menot, tilit, taseet ja varat. Tanskalainen tasekehys esittelee varat järjestettyinä kasvavan likviditeetin mukaan, alkaen vähiten likvideistä varoista (aineettomat varat) aina likvideimpiin (raha), kun taas velat luokitellaan velkoihin ja omaan pääomaan.

Tässä on malli tanskalaiselle taseelle:

1. Kiinteät varat:

◦ Aineettomat varat:

▪ Valmiit kehitysprojektit, mukaan lukien myönnytykset, patentit, tavaramerkit ja vastaavat oikeudet, jotka syntyvät kehityshankkeista,

▪ Hankitut myönnytykset, patentit, lisenssit, tavaramerkit ja vastaavat oikeudet,

▪ Hyödykkeet,

▪ Käynnissä olevat kehitysprojektit ja ennakot meneillään oleviin investointeihin (IPE);

◦ Aineelliset kiinteät varat:

▪ Maa ja rakennukset,

▪ Koneet ja laitteet,

▪ Muut kohteet (laitteet, kiinteät ja irtaimistot),

▪ Kehitteillä oleva omaisuus, laitteet ja kiinteät varat sekä ennakot kiinteistä varoista;

◦ Rahoitusvarat:

▪ Osakkeet tytäryhtiöissä,

▪ Saamiset tytäryhtiöiltä,

▪ Investoinnit tytäryhtiöihin,

▪ Saamiset tytäryhtiöiltä,

▪ Muut investoinnit,

▪ Lisäsaamiset,

▪ Osakkeet,

▪ Saamiset omistajilta ja johdolta.

2. Liiketoimintavarastot:

◦ Varastot:

▪ Raaka-aineet ja tarvikkeet,

▪ Käynnissä olevat työt,

▪ Valmiit tuotteet ja tavarat,

▪ Ennakot tavaroista;

◦ Saamiset:

▪ Kauppasaamiset,

▪ Sopimukset käynnissä olevasta työstä,

▪ Saamiset tytäryhtiöiltä,

▪ Saamiset tytäryhtiöiltä,

▪ Muut saamiset,

▪ Saamiset omistajilta ja johdolta,

▪ Selvitykset;

◦ Investoinnit:

▪ Investoinnit tytäryhtiöihin,

▪ Osakeosuudet,

▪ Muut investoinnit;

◦ Raha:

▪ Velat,

▪ Pääoma (sijoitettu pääoma, ylihinnoittelu, arvostusvarat, muut varat, voitot tai tappiot),

▪ Varaukset (eläkevaraukset ja vastaavat velvoitteet, vuosiveroihin liittyvät varaukset, muut varaukset);

▪ Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset velat (kiinnitysvelat, muut velat joukkovelkakirjoista, lainat, voitto-osuudet velkainstrumenteissa,

▪ Asiakkailta saadut ennakot, kaupalliset velat, velat tytäryhtiöille, velat tytäryhtiöille, tulovero ja muut velat),

▪ Kertyneet erät.

Verohelpotuksen edut ulkomaalaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen osalta

Tärkeänä askeleena ulkomaalaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen sijoittaessa tanskalaisiin osakkeisiin, Tanska on ottanut käyttöön ennakonpidätysverosta vapautuksen, joka astuu voimaan 1. tammikuuta 2023. Tämä vapautus mahdollistaa oikeutettujen sijoittajien, joiden ainoana tavoitteena on hyväntekeväisyys, palauttaa täysimääräisesti ennakonpidätetty vero osingoista, jotka on päivämäärätty 18. huhtikuuta 2018 ja sen jälkeen.

Tämän vapautuksen saamiseksi on täytettävä seuraavat kriteerit:

1. Hyötyomistajan on asuttava ulkomailla.

2. Hyötyomistajalla tulee olla asema, joka vastaa tanskalaisen organisaation asemaa.

3. Hyötyomistajan on oltava mukana puhtaasti hyväntekeväisyystarkoituksessa tanskalaisen verolainsäädännön mukaan.

Tämän seurauksena on arvioitava, täyttääkö ulkomaalainen hyväntekeväisyysjärjestö puhtaan hyväntekeväisyystarkoituksen kriteerit tanskalaisen lain mukaan. Tämä arviointi edellyttää muun muassa mahdollisten hyötyjien tunnistamista objektiivisten mittareiden perusteella ja monimuotoisuuden varmistamista erilaisten henkilöiden keskuudessa. Varat on kohdennettava henkilöille, jotka kohtaavat taloudellisia vaikeuksia, tai niitä on käytettävä yhteiskunnalliseen hyötyyn, kuten sosiaalisten, kulttuuristen, tieteellisten tai humanitaaristen hankkeiden tukemiseen. Ulkomaalaiset hyväntekeväisyysjärjestöt, jotka täyttävät nämä kriteerit ja joilla on ollut tanskalaisia osinkojen ennakonpidätysveroja, voivat saada täyden palautuksen kyseisistä veroista Tanskan hallitukselta. Tanskan veroviranomaisten mukaan palautushakemusten jättämiseen liittyvä aikaraja tämän vapautuksen osalta on kolme vuotta 14. huhtikuuta 2021 taaksepäin. Siten hakemuksia voidaan tehdä 14. huhtikuuta 2018 jälkeen myönnetyistä osingoista.

Osinkojen ja osinkoveron raportointi

Yritysten ja organisaatioiden, jotka jakavat osinkoja, on toimitettava tietoa osinkojen saajista, jaetuista summista sekä pidätetyistä veroista E-verotuksen (TastSelv Erhverv) kautta.

**Osinkoveron raportointi**

Kun käytät E-verotusta yrityksille (TastSelv Erhverv) osinkojen tai osinkoverojen raportointiin, on tärkeää varmistaa, että arvopapereita hallinnoi VP Securities (Väurdipapircentralen).

Jos arvopapereita ei hallinnoi VP Securities, sinun on raportoitava seuraavat tiedot:

- Sekä tanskalaisista että ei-tanskalaisista osinkojen saajista

- Kokonaisosinkojen määrä, joka on jaettu

- Mahdollinen pidätetty osinkovero

- Osinkoilmoitus E-verotuksessa, joka soveltuu vain, jos yrityksellä tai yhdistyksellä on osakkeita (yksityiskohtia alla).

Raportoidut osingot ja pidätetyt verot summataan jokaiselle saajalle, ja voit tarkistaa tämän tiedon “Osinkoveron yleiskatsaus” -osiossa. Mahdollinen pidätetty vero on toimitettava Verohallinnolle (Skattestyrelsen).

Huomaa, että osinkoilmoitusta tulee toimittaa vain, jos yrityksellä tai yhdistyksellä on osakkeita, ja sen tulee heijastaa vain niiden osakkeiden kautta saatuja osinkoja.

Jos arvopapereita hallitsee VP Securities, prosessi edellyttää osinkoilmoituksen toimittamista E-verotuksessa, mukaan lukien jaettujen osinkojen kokonaismäärä ja pidätetyt verot. Saajatiedot hallitaan E-capitalin verkkoratkaisujen kautta, ja yritys on vastuussa kokonaisosinkojen ja pidätettyjen verojen laskemisesta.

**Yleinen raportointi ja korjaukset**

Pidätetyt osinkoverot on toimitettava Verohallinnolle (Skattestyrelsen) asetettujen aikarajojen puitteissa. Muutoksia raportointiin voidaan tehdä kello 16.00 asti raportointipäivänä. Ensimmäisen vuoden aikana sovittujen osinkojen ja verojen raportointi E-verotuksessa on tehtävä toisen vuoden marraskuun 1. päivään mennessä. Jos raportointi E-verotuksen kautta ei ole mahdollista, on täytettävä lomake 06.033 (saatavilla vain tanskalaisena). Erityistapauksissa, joissa osingon hyväksymispäivä on yli kuusi kuukautta kirjanpitokauden päättymisen jälkeen, E-verotuksen kautta raportointi ei ole mahdollista, ja lomake 06.033 on käytettävä jälleen. Olemassa olevien yritysraporttien korjaamiseksi on täytettävä lomake 06.033 “Osinkoveron korjaus” (myös tanskalaisena). Lisäksi raportoitava brutto-osinko (ennakon pitäminen pois laskettuna) on merkitttävä kenttään 37 yrityksen verotuksessa E-verotuksessa voimassa olevalle tulovuosille.

**Yleiset pidätysveroprosentit osinkojen saajille**

Tanskassa asuville yksityishenkilöille, jotka saavat jaksoja:

- Jakavan yrityksen pidättämä 27 % osinkovero ei koske veroilta vapautettuja eläkerahoitusjärjestelmiä.

Tanskassa asuville, mutta ulkomailla sijaitseville yksityishenkilöille:

- Yksityishenkilön osalta pidätetään 27 % veroa, ellei Tanskan Verohallinnolta (Skattestyrelsen) ole saatu nettovetoa hyväksyntää.

- Jos saajalla on merkittävä osuus ja hän asuu lain 5H(2) mukaisissa maissa, pidätetään 44 % veroa.

Tanskassa toimiville yrityksille:

- Emoyhtiöiltä tai sellaisilta, joilla on osinkoverovapautustodistus, ei pidätetä veroja.

- 15 % veroa pidätetään sijoitusyhtiöiltä ja tietyiltä yhteisöiltä yritysverolain nojalla.

- 22 % veroa pidätetään muilta yrityksiltä, säätiöiltä tai yhdistyksiltä, paitsi jos ne täyttävät alennettujen veroprosenttien vaatimukset.

- 15,4 % veroa sovelletaan osinkoinnista, joka saadaan salkkuosakkeista, joita ei koske tietyt verosäännökset.

- Kaikilta muilta yrityksiltä pidätetään 27 % veroa.

Ulkomaisille yrityksille:

- Emoyhtiöiltä tai konserniyrityksiltä ei pidätetä veroa EU:n direktiiviin tai Tanskan kanssa solmittuihin kaksinkertaisen verotuksen sopimuksiin perustuen.

- Muilta yrityksiltä sovelletaan 27 % veroa.

**Osinkoverovapautustodistus**

Osinkojensa jakaminen yrityksillä ja yhdistyksillä ei vaadi verojen pidätystä, jos osakkeenomistaja esittää voimassa olevan osinkoverovapautustodistuksen tai on rekisteröity Verohallinnon tietokannassa. Jos osakkeet on rekisteröity VP Securitiesin kautta Tanskan pankin säilytyskontissa, osakkeenomistajan tulisi toimittaa vapautustodistus pankille. Jos osakkeita ei hallinnoi VP Securities, todistus on annettava suoraan jakavalle yritykselle tai yhdistykselle.

Osakkeenomistajat voivat hakea osinkoverovapautustodistusta Verohallinnolta, ja se on voimassa enintään 10 vuotta. Jos osakkeenomistajan olosuhteet muuttuvat, todistus on palautettava.

Osinkoverovapautustodistuksen saantioikeuden omaavia henkilöitä ovat:

1. Tanskalaiset yhdistykset, yhteistyöyksiköt, säätiöt, instituutiot ja itsehallinnolliset organisaatiot, jotka kuuluvat tiettyihin yritysverolain kohtiin.

2. Tietyt tanskalaiset verovapaat instituutiot yritysverolain mukaan.

3. Lisätanskalaiset verovapaat instituutiot, jotka kuuluvat tanskalaisen eläkerahoituslain alapuolelle.

4. Kansainväliset organisaatiot, joilla on verosuoja.

5. Ei-tanskalaiset kuninkuuden jäsenet, jotka ovat vapautettuja tanskalaisesta tuloverosta.

6. Ei-tanskalaiset voittoa tavoittelemattomat organisaatiot tai yhteistä hyvää palvelevat tahot.

Raja-yli-menojen raportointi

1. tammikuuta 2024 alkaen maksupalveluntarjoajien (PSP) on rekisteröidyttävä ja raportoitava tietoja tietyistä raja-yli-maksuista. Nämä maksutiedot on toimitettava Tanskan verohallinnolle (Skattestyrelsen), joka välittää tiedot EU:n keskitettyyn sähköiseen maksutietojärjestelmään (CESOP). Tämä uusi EU-järjestelmä pyrkii tunnistamaan raja-yli-ALV-petokset verkkokauppasektorilla.

On olemassa kaksi päätyyppiä raja-yli-maksuja, jotka PSP:n on raportoitava CESOP:lle:

1. Tanskaan yksityishenkilöille tai yrityksille lähetetyt maksut EU-maista.

2. Tanskan yksityishenkilöille tai yrityksille lähetetyt maksut EU:n ulkopuolisista maista.

Raportointi on tarpeen vain, jos samaan maksunsaajaan on tehty yli 25 maksua neljänneksessä. Jos rekisteröidylle PSP:lle ei liity maksunsaajia, jotka ylittävät tämän kynnyksen, PSP:n on toimitettava tiedosto, jossa todetaan "ei maksutietoja raportoida". Raportit on lähetettävä neljänneksen päättymisen kuukauden aikana, ja ensimmäinen raportointitakuu on huhtikuussa 2024.

Oikeudellinen peruste

Euroopan unioni on ottanut käyttöön uusia sääntöjä raja-yli-maksujen raportoinnista, jotka sisällytetään Tanskan ALV-lainsäädäntöön 1. tammikuuta 2024 alkaen. Tanskan ALV-laissa tapahtuvat muutokset löytyvät laista nro 755 13. kesäkuuta 2023. Asiaankuuluvat EU-direktiivit ja asetukset sisältävät:

- EU-direktiivi 2020/284

- EU-asetukset 2020/283

Teollisuuden yhteistyö

Verohallinto tekee tiivistä yhteistyötä teollisuuden kumppanien kanssa kehittääkseen aikarajaa ja tarjotakseen teknistä ohjausta raportointiprosessille. Jatkuva yhteistyö antaa alojen järjestöille äänen kehitysprosessissa, jolloin ne voivat ilmaista tarpeensa ja mieltymyksensä käyttäjäystävällisten ratkaisujen puolesta.

Aikajana ja keskeiset virstanpylväät raja-yli-maksujen raportoinnille:

- 2022

- Tanskan lainsäädäntöprosessin aloitus.

- skat.dk/cesop -sivuston julkaisu talvella 2022-2023.

- 2023

- Tanskan kielen oppaan valmistumisen odotetaan olevan kesällä 2023.

- Testausvaihe alkaa kesällä 2023, jolloin kutsutut PSP:t voivat kokeilla järjestelmää.

- PSP:lle myönnetään pääsy syksyllä 2023.

- 2024

- CESOP-DK raportointi avataan tammikuussa 2024.

- Lopullinen raportointitakuu on 30. huhtikuuta 2024.

- Tämän päivämäärän jälkeen PSP:iden on raportoitu CESOP:lle neljänneksittäin.

Tanskalaiset Tuonnit ja Viejät

Tanskan keskeisiä kaupankäynnin kumppaneita ovat EU-maat, erityisesti Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat. Maa vie pääasiassa elintarvikkeita, eläviä eläimiä, kemikaaleja ja niihin liittyviä tuotteita, kun taas se tuo pääasiassa koneita, laitteita, jalostettuja tavaroita ja kemikaaleja. Kansainvälinen kauppa on tärkeä osa Tanskan taloutta.

EU:n kaupankäntöjen sääntöjen noudattamiseksi Tanska käyttää Intrastat-järjestelmää, joka kerää tietoa tavaroiden vaihdosta EU:n jäsenvaltioiden kesken. Tämä järjestelmä on olennaista kaupankäynnin virtojen seuraamiseksi ja raportoinniksi, auttaen taloudellisessa analyysissä ja politiikan tekemisessä. Tanskan kauppalautakunta on vastuussa Tanskan kansainvälisten kaupankäyntikumppanuuksien hallinnasta.

Erottavat tullimaksut ovat voimassa tasaisesti kaikkialla EU:ssa, tyypillisesti 0 %:ssa, lukuun ottamatta maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Näistä etuuskohteluista nauttiakseen on esitettävä "EUR1"-todistus (joka osoittaa tuotteen alkuperän) tanskalaiselle tullille. Tullimaksu määräytyy tavaroiden tulliarvon mukaan, joka sisältää laskutushinnan sekä lisävakuutus- ja kuljetuskulut.

25 %:n arvonlisävero (ALV), joka tunnetaan nimellä MOMS, määrätään maatalous- ja teollisuustuotteille sekä lähes kaikille palveluille.

Erottavat valmisteverot on sovellettu seuraaviin tuotteisiin:

- Jäätelö

- Kahvi

- Videokasetit

- Tupakkatuotteet

- Viinat

- Suklaatavarat

- Hehkulamput

- Olut

- Viini

- Tee

- Autot

- Polttoaineet

- Kerta- tai kertakäyttöpakkaus

Tanskan elintarvike- ja lääkevirasto hallinnoi lupien ja lisenssien myöntämistä henkilöille tai yrityksille, jotka haluavat tuoda elintarvikkeita. Kaikkien elintarviketuotteiden on oltava merkittynä ainesosillaan tanskan kielellä ja noudatettava säilöntäaineita koskevia normeja. Kaikessa pakkauksessa, joka voi olla terveydelle tai elämälle vaarallista (esimerkiksi kemikaalit tai lääkkeet), on oltava asianmukaiset varoitukset.

Toisaalta ympäristöministeriö, erityisesti kemikaalituotteiden osasto, valvoo yrityksiä, jotka haluavat tuoda markkinoille kosmetiikkaa, puhdistusaineita ja pesuaineita Tanskassa, vaaditen vuosittaisia raportteja näistä toiminnoista helmikuun 1. päivään mennessä.

Tanskalaiset yrittäjät, jotka tuovat kemikaaleja tai tuotteita, joissa on vaarallisia kemikaaleja, tulisi tarkistaa, ovatko nämä aineet EINECS-listalla vaarallisista aineista, ja heidän on oltava velvollisia ilmoittamaan ympäristöministeriölle kaikista poissuljetuista aineista. Ennen myyntiä Tanskassa kemikaalien on oltava luokiteltuja kaupalliseen tai yksityiseen käyttöön.

Alla on lueteltu teollisuustuotteet, jotka vaativat CE-merkinnän Uuden Lähestymistavan Direktiivien mukaan:

- Leikkikappaleet

- Koneet

- Kaasulaitteet

- Hissit

- Matala jännite sähkötuotteet

- Rakennusmateriaalit

- Henkilökohtaiset suojavarusteet

- Yksinkertaiset paineastiat

- Sähkökenttäyhteensopivuus

- Automattomat punnitusinstrumentit

- Energiatehokkuus pakastimissa ja jääkaapeissa

- In vitro diagnostiikkalaitteet

- Aktiiviset lääketieteelliset implantit

- Telekommunikaation pääteohjelmat

- Vapaa-ajan veneet ja jaatit

- Kansalliset räjähteet

- Kaapelijärjestelmät ihmisten kuljettamiseen

- Vesisateen kattilatehokkuus

- Laitteet mahdollisesti räjähdysherkillä alueilla

Sopimuslaki säätelee sopimusten syntymistä, ja Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppasopimuksen yleissopimus on voimassa.

Lisäksi seuraavat sopimukset ovat relevantteja:

- Taloudellisen yhteistyön kehityssopimus, toukokuu 1976

- Energiayhteistyösopimus, 1990

- Ympäristönsuojeluyhteistyösopimus, 1990

Tanskalaiset työnantajat ja heidän vastuunsa

Tanskalaiset yrittäjät, jotka aikovat palkata työntekijöitä, tulisi perehtyä työsuhteen todistuslakiin (Ansættelsesbevisloven). Tämä lainsäädäntö velvoittaa työntekijöitä Tanskassa saamaan asiakirjan, jossa on mainittu olennaiset työehdot. Monet tanskalaiset työntekijät nauttivat suojaa kollektiivisista sopimuksista, jotka ovat työoloja koskevia järjestelyjä työnantajien ja työntekijöiden välillä, ja jotka on luotu ammattiyhdistysten tai työntekijäyhdistysten avulla. Tanskalaisten työnantajien on noudatettava kansallisia työoikeuslakeja sekä terveys- ja turvallisuusmääräyksiä, jotka on esitetty Tanskan työsuojeluviraston (UIP) verkkosivustolla. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että työolosuhteet ovat lainmukaisia.

Tanskalaisilla yritysten omistajilla, joilla on työntekijöitä, on seuraavat velvollisuudet:

- Tarjota henkilökohtaisia suojaimia henkilöstölleen.

- Vakuuttaa työntekijänsä onnettomuuksien ja ammattitautien varalta.

- Välttää syrjintää työntekijöitä kohtaan.

- Tarjota kohtuullisia palkkoja työvoimalleen.

- Varmistaa turvallisuusprotokollien noudattaminen, kun työntekijät ovat työssä.

- Ylläpitää sopivaa työympäristöä.

- Ennakoida työpaikkaonnettomuuksia.

- Kouluttaa työntekijöitä terveys- ja turvallisuuspolitiikasta.

- järjestää terveys- ja turvallisuuskoulutusta työntekijöille vähintään kerran vuodessa.

- Tehdä jatkuvasti yhteistyötä Tanskan työsuojelun kanssa.

Euroopan unionin työnantajien, jotka aikovat lähettää työntekijöitään Tanskaan, on noudatettava seuraavissa asiakirjoissa mainittuja lähettämissääntöjä:

- EU:n direktiivi 96/71, päivätty 16. joulukuuta 1996, työntekijöiden lähettämisestä ulkomaille (mukaan lukien työsuojelulaki, tasa-arvolaki, työllisyysmarkkinoiden syrjintää kieltävä laki, oikeudellisten suhteiden laki ja laki miehille ja naisille työssä ja vanhempainvapaalla annettavasta tasa-arvosta),

- Tanskan työntekijöiden lähettämislaki nro 993, päivätty 15. joulukuuta 1999.

Kaikkien tanskalaisyritysten on rekisteröidyttävä Tanskan kauppa- ja yritysvirastoon (www.erhvervsstyrelsen.dk), joka antaa heille keskusyritysrekisterin numeron (CVR, www.datacvr.virk.dk) sekä ulkomaisten palveluntarjoajien rekisteriin – RUT, varmistaen, että kaikki muutokset yrityksessä ilmoitetaan.

Palkanmaksun sääntöjen noudattaminen Tanskassa

Ulkomaisilta yrityksiltä, jotka haluavat palkata työntekijöitä ja hoitaa palkanmaksua Tanskassa, ei vaadita paikallisen oikeushenkilön perustamista. Nämä yritykset voivat hoitaa kaikki palkkoihin liittyvät työnantajavelvoitteet ilman pysyvää toimipaikkaa maassa. Kuitenkin sekä asukkaiden että ei-asukkaiden on suoritettava tietyt rekisteröintimenettelyt ennen palkanmaksutoimien aloittamista. Ensimmäinen askel on hankkia liike-rekisterinumero, tunnettu nimellä CVR-numero, Tanskan liiketoimintaviranomaiselta (DBA), joka tunnistaa liiketoiminnan ja jota on käytettävä kaikissa asioissa paikallisten viranomaisten kanssa. CVR-numeron saamisen jälkeen yritysten on rekisteröidyttävä työnantajiksi tuloveroa varten Tanskan tullin ja verohallinnon (SKAT) hallinnoimalla erityisellä verkkoalustalla (vain tanskalaisilla kielillä). Lisäksi on pakollista rekisteröityä ATP:hen (Arbejdsmarkedets Tillægspension), joka on kaikille tanskalaisille työntekijöille pakollinen eläkejärjestelmä. Työnantajien on myös otettava käyttöön teollisuuden vakuutussuunnitelma, joka on pakollinen, ja hankittava NemID, digitaalinen henkilöllisyystodistus, joka on tarpeen pääsyyn hallituksen verkkopalveluihin veroraportointia ja muita toimintoja varten. NemID:tä tarvitaan myös digitaalisen postilaatikon (e-Boks) käyttämiseen, joka on olennainen viranomaisviestintään ja verotuksen hoitamiseen verkossa. Vaikka paikallisen pankkitilin avaaminen ei ole laillisesti pakollista, sitä suositellaan helpottamaan maksamista viranomaisille, erityisesti koska tanskalainen pankkitili on tarpeen työnantajien käyttämän yleisen Nets-suoran veloituspalvelun käyttöön. Riippumatta siitä, käyttävätkö työnantajat paikallisia vai ulkomaisia tilejä palkanmaksua varten, heidän on nimettävä yksi pankkitili viralliseksi Nem Kontokseen, jota käytetään kaikissa vero- ja sosiaaliturvamaksuissa.

Palkkatulot Tanskassa ovat neljän eri verotyypin alaisia: valtionvero, kuntavero, työmarkkinavero ja valinnaisesti kirkollisvero. Sosiaaliturvamaksut, jotka koskevat sekä työntekijöitä että työnantajia, ovat suhteellisen matalia.

Työnantajilla Tanskassa on kolme keskeistä vastuuta työntekijöidensä palkoista perittävien verojen osalta: heidän on pidettävä tulovero lähteestä, ilmoitettava nämä summat viranomaisille ja suoritettava tarvittavat maksut. Tunnetaan A-verona, palkoista pidätetty tulovero on lähetettävä viranomaisille seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä pienille ja keskikokoisille yrityksille tai kuukauden loppuun mennessä suuremmille yrityksille. Kuukausittaiset veroraportit on toimitettava SKATin e-veloitusjärjestelmän kautta samana päivänä. Lisätietoja maksuaikatauluista ja veroilmoituksista löytyy SKATin verkkosivuilta. Työnantajien ei tarvitse jättää vuosittaista A-veron pidätysilmoitusta. Kuitenkin työntekijöiden on toimitettava henkilökohtaiset veroilmoitukset 1. toukokuuta mennessä seuraavana vuonna, mahdollista jatkoaikaa 1. heinäkuuta saakka. Verovuosi vastaa kalenterivuotta.

Sosiaaliturvamaksut Tanskassa ovat suhteellisen matalia verrattuna muuhun Eurooppaan, pääasiassa siksi, että tanskalainen järjestelmä tukeutuu suurelta osin säännöllisiin verotuloihin rahoituksessa. Maksut eivät perustu prosenttiosuuteen palkasta; sen sijaan ne koostuvat kiinteistä määristä, joita sekä työntekijät että työnantajat maksavat neljännesvuosittain. Laskut näistä maksuista lähetetään rekisteröidyille työnantajille e-Boks järjestelmän kautta erillistä maksamista varten. Työntekijät maksavat vuosittain DKK 1,135.80, mikä sisältää maksut pakolliseen ATP-eläkerahastoon. Työnantajien maksut kattavat eri rahastoja, mukaan lukien ATP, äitiysloma, valtion eläkekustannukset, ammatillinen koulutus ja työhön liittyvät vahingot. Työnantajien on myös osallistuttava pakolliseen työpaikkatapaturmavakuutukseen, ja maksut vaihtelevat sektorin ja työroolin mukaan. Yhteensä työnantajien maksut arvioidaan yleensä olevan DKK 10,000 - DKK 12,000 vuodessa, mahdollisesti jopa DKK 15,000.

Työntekijöillä Tanskassa on useita etuja, mukaan lukien:

1. Vuosiloma ja julkiset lomat: Työntekijät saavat viisi viikkoa vuosilomaa sekä 12,5 % lomakorvauksen, lisäksi 11 julkista lomapäivää.

2. Äitiysloma: Äidit saavat 18 viikkoa palkallista äitiyslomaa 50 % säännöllisestä palkastaan.

3. Isyysloma: Isät ovat oikeutettuja kahteen viikkoon isyyslomaa.

4. Vanhempainvapaa: Molemmat vanhemmat voivat käyttää yhteensä 32 viikkoa vanhempainvapaata, ja mahdollisuus jatko-on jopa 8-14 viikkoa.

5. Sairasloma: Sairasloman kesto määritellään joko kollektiivisissa työehtosopimuksissa (KTS) tai yksittäisissä työsopimuksissa. Jos ei ole määritelty, työntekijöillä on oikeus vähintään 30 päivän täydelle palkalleen sairauslomalla, jonka jälkeen he voivat saada sairauskorvausta korkeintaan 22 viikon ajan.

Tanskassa ei ole kansallisesti määrättyä vähimmäispalkkaa työlaissa; sen sijaan vähimmäispalkkaratkaisut määritellään kollektiivisilla työehtosopimuksilla tietyille aloille. Ylityökorvaukselle ei ole kattavia sääntöjä, mikä yleensä ilmenee yksittäisissä sopimuksissa, ellei kollektiivisessa sopimuksessa ole toisin todettu. Ylityömaksu voidaan maksaa lisäpalkkana tai tarjota ylimääräisenä vapaana aikana. 13. kuukauden palkan maksaminen ei ole pakollista.

Vaikka Tanskassa ei ole määritetty tiettyä tiheyttä palkanmaksulle, useimmat työnantajat valitsevat kuukausittaisen aikataulun. Työntekijöiden maksut on suoritettava paikallisessa valuutassa, Tanskan kruunussa (DKK), ja tanskalaisille työntekijöille maksaminen ulkomaisista pankkitileistä on kielletty. Jokaisen palkanmaksukauden jälkeen työntekijöille on annettava palkkalaskelma, joka sisältää seuraavat tiedot:

- Maksuajanjakso, työajat ja maksupäivämäärä

- Brutto- ja nettomäärä

- A-veron ja työmarkkinamaksujen vähennykset

- Yhteensä eläkemaksut

- Pidätysprosentit ja asianmukaiset tiedot työntekijän verokortista

- Lomapalkka ja muut työntekijän etuudet

- Työntekijän tiedot (nimi, osoite, kansallinen rekisterinumero/CPRnumero)

- Työnantajan tiedot (nimi, osoite, CVR-numero)

Sekä paperiset että digitaaliset palkkalaskelmat ovat laillisesti voimassa, vaikka digitaalinen jakelu on yleisempi menetelmä. Palkkalaskelmien digitaalisen jakelun pääalustana toimii E-boks -järjestelmä. Työnantajien on säilytettävä palkanmaksutietoja vähintään viiden vuoden ajan.

Odotettavat muutokset Tanskan kirjanpidossa

24. toukokuuta 2022 Tanskan parlamentti hyväksyi uudistuspakkaukset korvaamaan vanhentuneen vuoden 1999 lainsäädännön. Tämä muutos oli seurausta hallituksen painotuksesta digitaalisen kirjanpidon parantamiseksi yrityksissä Tanskassa sekä veronkierron torjunnan tehostamiseksi. Uusi laki tuli voimaan 1. heinäkuuta 2022 ja se sisältää seuraavat suunnitellut toimenpiteet:

- 1. lokakuuta 2023 alkaen kaikkien Tanskassa rekisteröityjen yhtiöiden on toimitettava taloudelliset tilinpäätökset tanskalaisille viranomaisille jokaiselta tilikaudelta.

- 1. tammikuuta 2026 alkaen kaikkien toimivien yritysten ja yhdistysten Tanskassa, joiden vuotuinen liikevaihto ylittää 300 000 Tanskan kruunua (noin 40 000 euroa) kahtena peräkkäisenä vuonna, on myös annettava vuosittaiset taloudelliset tilinpäätökset tanskalaisille viranomaisille.

Vaikka nämä toimenpiteet ovat vielä suunnitteluvaiheessa eivätkä ole virallisesti voimaantulleet, tanskalaiset viranomaiset tekevät aktiivisesti työtä niiden eteen. Vaatimustenmukaisuuden määräaikaa on jatkettu 13. joulukuuta saakka, kuten Tanskan liiketoimintaviranomainen (Erhvervsstyrelsen) on määrännyt. Lisätietoja näiden muutosten uudesta aikataulusta odotetaan julkaistavan, kun uusi hallitus on vuodettuna ja tehnyt asiaan liittyviä päätöksiä. Teknisien ja yksityiskohtaisten vaatimusten viimeistelyprosessi on käynnissä. Tällä hetkellä on kehitetty vain alustavia luonnoksia SAF-T-järjestelmästä, jotka hahmottavat sen odotettua rakennetta, jonka on määrä tulla laajempaan käyttöön vuodesta 2024 alkaen, ja laajamittaisen käyttöönoton odotetaan tapahtuvan vuoteen 2026 mennessä.

Digitaalisen kirjanpidon vaatimukset sisältävät kaksi päävelvoitetta:

- kaikkien yrityksen liiketoimien dokumentointi osoitetussa digitaalisessa kirjanpitojärjestelmässä,

- tietojen ja liitteiden ylläpito ja suojaaminen, jotka todentavat merkinnät digitaalisessa kirjanpitojärjestelmässä. Vähimmäisvaatimuksena on säilyttää vähintään varmuuskopiot näistä tiedoista, jotka voidaan tallentaa myyjän palvelimelle tai muuhun vaihtoehtoon.

Verkkolaskutusprosessi Tanskassa

Vuonna 2005 Tanska säätää lainsäädäntöä, joka velvoittaa tanskalaisia valtionelimiä ja heidän toimittajiaan käyttämään verkkolaskuja. Nykyajan verkkolaskun on noudatettava Peppol BIS 3.0 -muotoa ja se on tuotettava Peppol-verkoston kautta, joka mahdollistaa yhteyksien muodostamisen rekisteröityjen julkisten tahojen välillä kansallisen SMP NemHandel -järjestelmän avulla. Tulevat kehityshankkeet Tanskassa mahdollistavat tiettyjen tuotekategorioiden luetteloinnin ja elektronisen tilauksen, mikä edistää verkkokaupan suurempaa omaksumista julkisen sektorin laitoksissa. Tällä hetkellä B2B-transaktioita harjoittavat yritykset voivat käyttää verkkolaskutusta, vaikka se ei ole pakollista, ja molempien osapuolten on suostuttava tähän toimintatapaan.

Siirtohinnoittelusäännökset Tanskassa

Siirtohinnoittelu tarkoittaa hinnoittelua transaktioille, joita tehdään omistajuutta tai hallintoa jakavien yksiköiden välillä. Tanskassa siirtohinnoittelusäännöissä on tapahtunut useita muutoksia viime vuosina. Suurempien yritysten, jotka täyttävät tietyt kriteerit, on pakko toimittaa siirtohinnoitteludokumentaatio vuosittain. On ensiarvoisen tärkeää erottää siirtohinnoitteludokumentaation valmistamisen tarpeellisuus ja sen toimittamisvelvollisuus. Aiemmin yritysten oli vain valmisteltava dokumentaatio, kun taas toimittaminen oli pakollista vain Tanskan verohallinnon pyynnöstä 60 päivän kuluessa. Nyt voimassa olevien sääntöjen mukaan siirtohinnoitteludokumentaatio on toimitettava 60 päivän kuluessa yritysverotuksen määräajan päättymisestä, jos tietyt rajat ylitetään. Lisäksi on tärkeää huomata, että siirtohinnoitteludokumentaation tuottaminen ei ole enää vaatimuksena kahden tanskalaisen yrityksen välisille transaktioille tai transaktioille, joissa on mukana merkittävä osakkeenomistaja, joka on veroresidentti, ja hallittu tanskalainen yritys. Äskettäin sekä yritysverotukselle että merkittäville osakkeenomistajille tarkoitetulle henkilökohtaiselle verotukselle on lisätty yksityiskohtainen kysely controlled transactions -transaktioista.

Kun otetaan huomioon siirtohinnoittelusäännöt Tanskassa vuodelle 2024, on tärkeää ymmärtää niiden tarkoitus. Yritykset ovat perinteisesti käyttäneet sisäisiä hinnoittelutaktiikoita verotaakkojensa alentamiseksi, asettaen korkeampia hintoja transaktioille korkean verotuksen alueilla vähentääkseen raportoituja voittoja siellä ja alhaisempia hintoja matalan verotuksen alueille profitin parantamiseksi. Näiden käytäntöjen valossa Tanskan verohallinto on tiukentanut siirtohinnoittelustandardejaan torjuakseen voittojen manipulointia eri verovaltioissa.

Tanskassa veroresidenttiyhtiöiden, jotka tekevät hallittuja transaktioita ulkomaisten toimijoiden tai ei-veroresidenttien merkittävien osakkeenomistajien kanssa, on valmisteltava siirtohinnoitteludokumentaatio. Samoin, jos veroresidentti merkittävä osakkeenomistaja asioi ulkomaisen yhtiön kanssa, joka ei ole veroresidentti, heidän on myös valmisteltava siirtohinnoitteludokumentaatio näille transaktioille.

Vaadittu siirtohinnoitteludokumentaatio koostuu kahdesta keskeisestä osasta: Master-tiedostosta, joka sisältää yleisiä organisaatiotietoja, ja Local-tiedostosta, joka yksityiskohtaisesti kuvastaa paikallisen yhtiön toimintaa. Lisäksi on pakollista liittää benchmark-analyysi, joka varmistaa, että hallitut transaktiot ovat markkinaehtoiset. Tähän analyysiin kuuluu tyypillisesti yksinkertaisimman hallitun transaktion osallistujan vertaaminen muihin samanlaisiin, hallitsemattomiin yrityksiin käyttäen menetelmiä, kuten Transactional Net Margin Method (TNMM) tai Comparable Uncontrolled Pricing (CUP) -dataa.

Toimitettaessa yritysverotusta yritysten on ilmoitettava hallittuihin transaktioihin liittyvät tiedot verovuodelta. Jos siirtohinnoitteludokumentaatio on vaatimuksena, siirtohinnoitteluvalikko tulee saataville Tanskan verohallinnon verkkosivuston vasemmalle sivulle yritysverotuksen toimituksen jälkeen. Tämä valikko mahdollistaa käyttäjille Master- ja Local-tiedostojen sekä muiden asiaankuuluvien asiakirjojen lataamisen.

Kirjanpidon ohjeet Tanskan asukkaille

Tanskan monimutkainen verojärjestelmä tarjoaa useita mahdollisia vähennyksiä, joiden arvo vaihtelee sen mukaan, mihin tulo- tai verotettavan perusteen tyyppiin ne liittyvät. Henkilökohtaisiin tuloihin liittyvät vähennykset ovat yleisesti ottaen arvokkaampia kuin verotettavista tuloista johtuvat vähennykset, sillä vain kunnallis- ja kirkollisverot lasketaan verotettavasta tulosta. Sen sijaan henkilökohtaisista tuloista lasketaan ylimmän verokannan mukaisia laskelmia, jotka asettavat tiukemmat rajat vähennyksille. Lisäksi paikalliset verokannat vaikuttavat näiden vähennysten todelliseen arvoon.

Kaikki vähennykset, joita ei ole vaadittu ennakkoveroilmoituksessa ja jotka eivät alenna kuukausittain pidätettävää veroa, voivat johtaa veronpalautukseen lopullisessa tulovuoden arvioinnissa.

On tärkeää muistaa, että vähennykset koskevat vain Tanskassa verotettavista lähteistä saatua tuloa, ja kulut eivät saa ylittää tulotason vähennysoikeuden osalta.

I. Työhön liittyvät vähennykset

Työntekijät voivat yleensä saada työtuloja vastaavan 10,65 %:n työtulo-oikeuden, jonka yläraja on 45 600 DKK vuonna 2023.

Palkansaajat voivat vähentää työmatkakustannuksia, erilaisilta työpaikoilta matkustamiseen liittyviä kuluja, työttömyysvakuutusmaksuja sekä ammattiyhdistysten tai -järjestöjen jäsenmaksuja.

Tietyissä olosuhteissa työntekijät voivat myös vähentää työhön liittyviä kuluja, kuten ammattikirjallisuutta ja työvaatteita, mikäli ne ylittävät tietyn rajan (6 700 DKK vuonna 2023).

1. Työmatkakustannukset

Vähennys päivittäisestä matkasta töihin on mahdollista saada, edellyttäen, ettei työntekijällä ole työnantajan autoa eikä työnantaja korvaa kuljetuskuluja. Menomatkan pituuden on oltava yli 24 kilometriä. Vuonna 2023 vähennys on 2,19 DKK matkoista, jotka ovat 25–120 kilometrin välillä, ja 1,10 DKK jokaiselta lisäkilometreiltä yli 120. Tietyillä alueilla sovelletaan lisäkorvausta 2,19 DKK kilometriltä yli 120 kilometrin.

Ne, jotka käyttävät Øresundi- tai Storebælts-yhteyttä, voivat saada lisäkilometrijenkta korvauksia riippuen käytetystä liikennemuodosta.

2. Matkakuluvähennykset

Vuotuisen matkakuluvähennyksen yläraja on vuonna 2023 asetettu 30 500 DKK:iin, ja se koskee sekä normaaleja vähennyksiä että todellisia kustannuksia. Tämä ei rajoita työnantajaa tarjoamasta verovapaita korvauksia tai ilmaisia aterioita ja majoitusta työntekijöille.

Tyypillisesti työntekijät voivat joko saada korvauksia työnantajalta työmatkoista tai vaatia vähennyksiä verotettavasta tulosta ilmoitettaessa.

Vähennykset voivat perustua dokumentoituihin todellisiin kuluihin tai asetettuihin normaaleihin kustannuksiin, jotka vuodelle 2023 ovat 555 DKK päivältä ruokailukustannuksista ja muista menoista ja 238 DKK päivältä majoituksesta.

3. Eläkesäästömahdollisuudet

Vähennykset eläkevakuutukseen, jonka tekee tanskalainen eläkerahasto, vakuutusyhtiö tai rahoituslaitos, ovat verovapaita, kun ne maksaa työnantaja. Yksilön tekemät maksut ovat verovähennyskelpoisia tiettyjen rajoitusten puitteissa.

Verovapautusten tai vähennysten etujen ohella nämä maksut aktivoivat myös lisävähennyksen kokonaisverolaskelmissa, joka vaihtelee verovelvollisen iästä riippuen, ja suuremmat prosentit koskevat eläkeikää lähestyviä.

Yleisesti ottaen yksilöiden puolesta yksityiseen eläkejärjestelmään tehtävät vähennyskelpoiset maksut eivät saa ylittää 60 900 DKK vuonna 2023. Sama maksimiraja koskee työnantajan maksamia maksuja, elleivät ne liity eläkejärjestelmään. Ulkomaalaisille tanskalaisen eläkejärjestelmän piiriin kuuluville maksuja saattaa koskea erityiset säännöt, erityisesti repatrierauksen osalta.

Ulkomaisten eläkerahastojen maksut saattavat olla toisinaan verovapaita tai verovähennyskelpoisia, riippuen tietyistä olosuhteista tai kaksinkertaisista verotussopimuksista.

4. Uudelleensijoituskustannukset

Työpaikan uudelleensijoituksesta syntyvät kulut voidaan vähentää verotettavasta tulosta, edellyttäen että ulkomaille siirtyvä työntekijä jää samaan työpaikkaan. Tietyissä tapauksissa, joissa työnantaja korvata muutoskustannuksia kuitteja vastaan, niitä ei ehkä veroteta.

5. Kotitalouspalveluiden kustannukset

Tietyt hyväksytyt kulut kotitalouspalveluista voidaan vähentää, ylärajan ollessa 6 600 DKK henkilöltä vuonna 2023. Näiden palveluiden vähennettävä arvo on noin 25 % kyseisen vuoden ajalta.

6. Kaksoiskotitalouskulut

Naimisissa olevat ulkomaalaiset, joiden puolisot jäävät kotimaahansa, saattavat täyttää kaksoiskotitalousvähennyksen tietyin edellytyksin, jonka arvo on 400 DKK viikossa tai todellisiin, dokumentoituihin kuluihin perustuva.

II. Yksittäiset vähennykset

1. Hyväntekeväisyyslahjoitukset

Lahjoitukset tietyille hyväksytyille hyväntekeväisyysjärjestöille ja säätiöille ovat vähennyskelpoisia verotettavaa tuloa laskettaessa, vuodelle 2023 asetettu maksimiraja on 17 700 DKK. Tämä koskee riippumatta siitä, jaetaanko lahjoituksia useiden organisaatioiden kesken, ja jokaisen säätiön on raportoitava lahjoituksista veroviranomaisille vuosittain tämän järjestelmän mahdollistamiseksi.

2. Lasten elatusmaksuohjelmat

Vuonna 2023 huoltajavanhemmat saavat verovapaat lastenhuoltokorvaukset lasten iästä riippuen: 18 984 DKK lapsille, jotka ovat 0–2-vuotiaita, 15 024 DKK 3–6-vuotiailta ja 11 820 DKK 7–14-vuotiailta, maksetaan neljännesvuosittain. Sama summa koskee 15–17-vuotiaita lapsia.

Lisäksi vanhemmat, jotka maksavat elatusmaksuja avioeron jälkeen, voivat vaatia vuosittaisia vähennyksiä lapselta, mikä helpottaa lasten kasvatukseen liittyvää taloudellista taakkaa, summa vaihtelee lapsen iän mukaan.

3. Korkovähennykset

Korkokulut voidaan vähentää pääomatuloista sinä vuonna, kun ne erääntyvät, lukuun ottamatta myöhästyneiden verojen aiheuttamaa sakkoa, joka ei ole vähennyskelpoinen. Yli kuuden kuukauden aikaan saapuvista korkokuluista on kohdistettava oikealle aikavälille.

4. Velkojen vähentäminen

Yleisesti ottaen velkojen tappiot eivät ole vähennyskelpoisia tai palautettavia.

5. Jäsenyysmaksut

Verovelvolliset voivat vähentää kulut, jotka liittyvät ammattiyhdistysten ja työnantajaliittojen jäsenmaksuihin, ylärajan ollessa 6 000 DKK vuodessa vuonna 2023, samoin kuin työttömyysvakuutuksen ja ennen eläkeikää järjestettävien uusien järjestelmien kulut, jotka vaikuttavat verotettavan tulon laskentaan.

On tärkeää, että yhdistykset ilmoittavat maksutiedot veroviranomaisille vuosittain ylläpitääkseen avoimuutta ja verosääntöjen noudattamista.

6. Sakot ja verolliset maksut

Yksilöt eivät yleisesti ottaen voi vähentää sakkokuluja tai rangaistusmaksuja verotettavasta tulostaan. Kuitenkin, jos työnantaja maksaa sakkoja työntekijöille työaikana, näitä summia saattaa olla mahdollista vähentää liiketoimintakuluina, mutta työntekijän on ilmoitettava ne verotettavana tulona.

Vaikka työnantaja maksaa kustannuksen, sakot muodostavat työntekijän lisäverotettavan tulon, jota ei voida vähentää henkilökohtaisista veroista. On viisasta tutustua paikallisiin verolakeihin tai hakea ammattimaista veroneuvontaa erityisten ohjeiden saamiseksi sakkojen ja rangaistusten osalta.

Tanskan digitaalisten kirjanpitojärjestelmien uudet vaatimukset

Äskettäin Tanskassa säädetty laki vaatii yrityksiä digitalisoimaan kirjanpitotietonsa, mikä tehostaa pääsyä ajankohtaisiin taloudellisiin tietoihin ja helpottaa parempaa päätöksentekoa sekä pitkän aikavälin strategista suunnittelua. Tanskan hallitus on ottanut käyttöön virallisen järjestelmän, joka noudattaa tiukkoja kriteereitä, ja jonka tulisi olla ainoa järjestelmä, jota tanskalaisiksi rekisteröidyt yritykset käyttävät. Lisäksi on suunnitelmia parantaa sertifioinnin saatavilla olevaa tietoa digitaalisten palveluntarjoajien osalta nopeuttaakseen sertifiointi- ja varmennusprosessia. Uuden lainsäädännön mukaan jokaisen digitaalisen kirjanpitojärjestelmän, olipa se räätälöity tai kaupasta ostettu, on täytettävä kolme keskeistä kriteeriä:

1. Järjestelmän on tehokkaasti kirjattava yrityksen liiketoim transactions ja liitettävä tarvittavat liitteet jokaisen merkinnän yhteyteen sekä säilytettävä kaikki liitteet ja asiakirjat vähintään viiden vuoden ajan.

2. Sen tulee mahdollistaa laskujen sähköinen lähettäminen ja vastaanottaminen ilman, että työntekijöiden tarvitsee tehdä manuaalista työtä joka kerta.

3. Järjestelmän on tarjottava automaattinen liiketoimien selvittäminen kirjanpitojärjestelmän kautta, joka on julkisesti saatavilla.

4. Järjestelmän on noudatettava vakiintuneita IT-turvallisuusstandardeja varmistaakseen tietosuojan, turvallisen pääsynhallinnan ja automatisoidun varmuuskopioinnin kaikista lisätyistä liitteistä, teksteistä tai asiakirjoista tietojen menettämisen estämiseksi.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

1. Mitkä kirjanpitomääräykset ovat voimassa Tanskassa?

Tanskassa kirjanpitokäytännöistä säädetään EU:n asetuksessa 1606/2002, joka velvoittaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) käyttöönottoa. Erityisesti se vaatii IFRS-standardien käyttöä, joita Euroopan unioni on hyväksynyt Euroopan listatuista yhtiöistä laatimissa yhdistetyissä tilinpäätöksissä vuodesta 2005 alkaen. EU:n IAS-asetus sallii EU:n jäsenvaltioiden antaa yhtiöille mahdollisuuden tai velvoitteen käyttää näitä IFRS-standardeja erillisissä tilinpäätöksissään (lakisääteiset tilinpäätökset) ja listattujen yhtiöiden ulkopuolella. Tanskassa yhtiöt, joita ei kaupata säännellyillä markkinoilla, voivat vaihtoehtoisesti hyväksyä IFRS-standardit sekä yhdistetyissä että erillisissä tilinpäätöksissään. Huomaa, että Tanskan kuningaskuntaan kuuluvat myös Färsaarten ja Grönlannin alueet, joissa EU:n lait eivät sovellet.

2. Mikä on a-kasse?

A-kasse on työttömyysvakuutusrahasto. Vaikka liittyminen työttömyysvakuutusrahastoon on vapaaehtoista, jäsenyys on tarpeen, jos haluat nostaa etuuksia työttömäksi jäätyäsi.

3. Voinko hoitaa veroni verkossa Tanskassa?

Kyllä, Tanskassa voit hoitaa verosi verkossa käyttämällä ainutlaatuista 8-numerosta koodia, jota kutsutaan nimellä TastSelv. Tämä koodi voidaan pyytää verkkosivustolta www.skat.dk. Koodi löytyy Årsopgørelsen- tai Forskudsopgørelsen-asiakirjoistasi (verokortti).

4. Mitä tarkoittaa Skat til udbetaling?

Skat til udbetaling viittaa verotuksesi arvioon, joka ilmoittaa määrän, jonka saat veronpalautuksena.

5. Mitä tarkoittaa Restskat til betaling?

Restskat til betaling on termi, jota käytetään verotuksessasi ilmoittamaan, kuinka paljon olet velkaa lisäveroa SKATille.

6. Mikä on NemKonto?

NemKonto on nimetty pankkitili työntekijöille, johon SKATin veronpalautukset ja palkat maksetaan.

7. Mikä on Feriepenge ja kuka on siihen oikeutettu?

Feriepenge, eli lomakorvaukset, on etuus, joka on saatavilla kaikille laillisesti työskennelleille Tanskassa. Työntekijät ansaitsevat 2,08 lomapäivää jokaista työhön käytettyä kuukautta kohti, yhteensä 25 päivää (5 viikkoa) vuodessa. Voit myös hakea Feriepengeä jopa kuusi kuukautta työsuhteesi päättymisen jälkeen Tanskassa, edellyttäen että rekisteröidyt kunnalliseen Folkeregister-toimistoon ennen maasta lähtöä. Feriepengeä talletetaan NemKontoosi enintään kolme kuukautta edellisestä verovuodesta, joka kestää syyskuun 1:stä elokuun 31:een, ja sitä voidaan käyttää vain lomavuonna, joka alkaa toukokuun 1:stä ja päättyy seuraavan vuoden huhtikuun 30:een.

8. Mikä on Feriekonto?

Feriekonto on erityinen rahasto, johon tanskalaiset työnantajat ovat velvollisia tallettamaan työntekijöidensä lomarahat, jotka lasketaan 12 % bruttotuloista, josta 8 % käytetään sosiaalisiin tarkoituksiin.

9. Kuinka kauan minun pitää odottaa veronpalautustani Tanskassa?

Voit odottaa veronpalautuksesi saamista Tanskan veroviranomaiselta noin kuusi kuukautta.

10. Mikä on Årsopgørelsen?

Årsopgørelsen viittaa verotukseen liittyviin arvioihin, jotka ovat saatavilla Tanskan veroviranomaisen verkkosivustolla.

11. Mitä tarkoittaa Personfradrag?

Personfradrag on henkilökohtainen verovapaa tulo, joka myönnetään Tanskan asukkaille, jotka ovat työskennelleet Tanskassa vähintään 12 kuukautta.

12. Mitkä ovat käytettävissä olevat tanskalaiset verokannustimet?

Tanskalaiset verokannustimet sisältävät:

- Työmatkakustannukset asuinpaikan ja työpaikan välillä

- Majoituskustannukset

- Ruokakulut

13. Mikä on eläke Tanskassa?

Eläke on yksityinen eläkesuunnitelma, joka kertyy yksityisissä eläkerahastoissa, kuten Danica Pension, PFA Pension, Pensiondanmark ja Industriens Pension.

14. Mikä on folkepension?

Folkepension viittaa Tanskan valtion eläkkeeseen, joka on saatavana kaikille yli 65-vuotiaille kansalaisille.

15. Mikä on ATP?

ATP tarkoittaa Tanskan työmarkkinaeläkevakuutusta, joka on osa toista eläketasoa, joka kattaa kaikki yli 16-vuotiaat kansalaiset.

16. Mikä on Sundhedskortet-terveydenhuoltokortti?

Sundhedskortet, eli keltainen terveydenhuoltokortti, on tanskalainen sairausvakuutuskortti, jonka kuka tahansa Tanskassa yli kolme kuukautta oleskeleva henkilö tulisi hankkia. Se myönnetään CPR-numeron kanssa ja takaa pääsyn ilmaiseen sairaanhoitoon, pois lukien hammaslääkäripalvelut.

17. Kuinka voin saada TastSelv-koodin?

Saadaksesi TastSelv-koodin, vieraile Tanskan veroviraston verkkosivustolla ja anna CPR-numerosi aloittaaksesi prosessin.

18. Jos olen töissä Tanskassa, kuinka monta lomapäivää olen oikeutettu saamaan?

Uuden lomalainsäädännön mukaan olet oikeutettu 25 lomapäivään vuosittain. Nämä päivät kertyvät syyskuusta seuraavan vuoden elokuuhun, 2,08 päivää kutakin työhön käytettyä kuukautta kohti.

19. Kuinka kauan minun tulisi säilyttää työntekijätietoja?

On suositeltavaa säilyttää työntekijäasiakirjat viiden vuoden ajan.